lauantai 16. heinäkuuta 2022

Jori Reijula:Lattesamurai

Jori Reijula

Lattesamurai

Bazar kustannus
2022

Ennakkokappale
"Pokkari"

350 sivua

Kiitos kustantajalle!

Minulle kulunut kevät on ollut lukujumin täyttämä. Monia hyviä kirjoja on odottanut lukuvuoroon pääsyä, mutta kaikkeen ei aina yksinkertaisesti ole ollut aikaa ja voimavaroja. Joskus täytyy ladata akkuja, ja tällä erää se sattui tähän saumaan. Samaan syssyyn täytyy todeta, että oma lähikirjastoni on tullut remontti, ja osan aikaa tämä kirjasto oli kokonaan käytöstä pois, koska koko komeus sisältöineen siirrettiin paikalliseen kauppakeskukseen. No, ei hullumpi ajatus ollenkaan, että kirjasto on osa kauppakeskusta. Onhan siellä jo sijainnut ennestään tämän  kaupungin teatteri näyttämötiloineen sekä elokuvateatterin useampi sali sekä nyt pääkirjasto. Tästä isohkosta kauppakeskuksesta on tullut nimensä mukaisesti melkein koko kansan olohuone - varsinainen kulttuuurihub.

Tämä Jori Reijulan Lattesamurai tulla tupasahti postilaatikkoon kevään korvalla yllättäen, kun edellä kuvaamani lukujumi oli pahimmillaan. Sitä en osannut edes odottaa. Tietysti se mielessä poltteli, että sauma kun tulee eteen, niin miksikäs ettei, ettenkö ottaisi sitä luettavakseni. No, nyt Bazarin kustantaja oli lukenut ajatukseni, ja kas kumma Lattesamurai oli jo lukupinossa.

Lattesamurai on Jori Reijulan esikoiskirja. Se kertoo dippainssi Jan Petter -nimisen miehen eli Jiipeen elämästä. Hän on akateemisesti koulutettu reppana - selvästi itse lattesamurai. Minulle hän ilmentyi kirjasta vätyksenä, josta puuttui se jokin, joka tekee minulle miehestä miehen. Tämä söi myös intoa tutustua tämän samurain elämänarkeen.

Jiipee on mies, jolla on ollut epäonnea naismaailmassa. Hän on iältään joko ruuhkavuosiin pian osuva äidin pikku mussukka tai siinä iässä, missä niin monet hänen kaltaisensa parhaillaan ryömivät. Jiipeeltä vain on elämästä puuttunut se, mikä elämästä tekee heteroparisuhteesta elämisen arvoista. Lattesamurailla ei ole naista. Toki naissuhteita Jiipeellä on ollut, yleensä jotain Maija-nimisiä, mutta ei niissä ole ollut sellaista koukkua, joka olisi vienyt miehen ihan uusille ulottuvuuksille.

Kunnes jälleen on käynyt niin, että Maija-niminen suhde on tullut taas siihen pisteeseen, että hackmannit on laitettu uusjakoon ja nenät osoittavat uutta osoitetta molemmilla osapuolilla. Kaverit onneksi tulevat apuun, ja Jiipee raahataan kosteanhuuruiselle reissulle keskelle ei juuri mitään, susirajan toiselle reunalle Savon sydämeen. Kuopiossa vastaan tulee Raija. "Pamelaanderssoninnäköinen"  upea daami koboltinsinisineen silmineen katsoo Jiipeetä ja jalat on menneet alta tyystin. Samurai on mennyttä miestä - taas kerran.

Jori Reijulan Lattesamurai -kirjan teksti ja kieli on värikästä ja muhevaa osittain jopa pirskahtelevaa, jota oli antoisaa lukea. Tällä kertaa kävi vain niin, että Jiipee ei ollut oikein mies minun makuuuni, joten se söi kovastikin intoa seurata miehen värikäänpuoleista ihmissuhdedraamaa, kun Raija laittaa samurain uuteen ojennukseen, sitähän mammampojat ehdottomasti vaativat selviytyäkseen arjesta.

Hyvä kirja lomalukemistoon. Kirja, joka pitää lukea kieliposkessa!

torstai 14. heinäkuuta 2022

Lissie Pook: Helmenkalastajan tytär

Lissie Pook

Helmenkalastajan tytär

Moonlight and the Pearl's Daughter

2022
Suomennos: Timo Korppi
Bazar Kustannus Oy

383 sivua

Ennakkopainos
 "pokkari"
2022

Ilmestyy 22.8.2022


Kiitos kustantajalle lähettämästään ennakkokappaleesta!

Bazar kustannuksen Syksy 2022 -katalogissa komeilee kaunis kansilehti. Tuo kansi on muuten Lissie Pookin kirjan kansikuva, jonka on taidokkaasti suunnitellut Satu Kontinen. Se on huimaavan kaunis kuva siitä rikkaasta fauna- ja flooramaailmasta, jota Pookin kirjan kannet pitävät sisuksissaan. Se kutsuu hyvin ottamaan tämän kirjan luettavakseen. Enkä usko, ettetkö pitäisi siitä mielenkiintoisesta tarinasta, joka tempaa helposti lukijan mielikuvituksineen mukaansa viime vuosituhannen taakse Australiaan.

Kirja alkaa tapahtumista, kun yksinäinen troolari saapuu kuvitteelliseen Bannin Bayn satamaan länsilounaiskolkkaan Australian mantereelle. Tuota satamaa suojaa mangrovesuo ja punaruskeiden kallioiden varjo. Troolari tuo Australiaan Brightwellin perheen Eliza tytärineen. Maassa on jo aiemmin koettu kultaryntäys, ja merten aarteet tuovat jatkuvasti uutta väkeä kokeilemaan omaa onneaan kovassa ympäristössä.

Kun Brightwellin perheen elämä on asettunut omiin uomiinsa, kirjailija jatkaa tarinaa kymmenen vuotta myöhemmin. Miehet laivoineen on merellä sukeltamassa helmisimpukoita, ja heidän aluksiaan alkaa näkyä aavan meren horisontissa sataman edustalla. Ensimmäisten alusten tullessa satamaan alkaa kyläläisten kesken kiertää huhu, jotka kertovat murhasta tai kapinasta, joiden keskuksena olisi Elizan isä ja isän alus. Eliza odottaa isää ja hänen alustaan miehistöineen, mutta turhaan. Eliza vaistoaa, että hänen on saatava tietää, mitä isälle on käynyt, ja kuka on tämän kaiken takana.

Tutkiessaan asian totuudenperäisyyttä Eliza huomaa, että  Bannin Bayn upean miljöön ja helmien tuoman vaurauden alla piilee todella mätä sisäpiiri, joka on puollollaan korruptiota, ennakkoluuloja ja kiristystä petoksineen. Saadakseen selville isän kohtalon, hän joutuu kohtaamaan perheen peitellyt salaisuudet. Hän on tilanteessa, jossa hän joutuu punnitsemaan, miten pitkälle hän on valmis menemään, jotta isä ja isän kohtalo ratkeaisi, ja totuus vihdoin tulisi selville. Ja tietysti Eliza toivoo, että kaiken tämän takana isä olisi vielä elossa sittenkin.

Lissie Pook on tehnyt mielenkiintoisen esikoisteoksen. Jos Sinua puraisi Delia Owensin Suon villi laulu (WSOY, 2020), niin uskon, että tämäkin kirja luo lähes samanveroisen viehätyksen. Suosittelen sitä lukupinoonne!