Laura Halminen: Upseeri ja vakooja - suomalaisloikkari Emil Vaateri

 Laura Halminen

Upseeri ja vakooja 

- suomalaisloikkari 
Emil Vaateri

Docendo

2023

261 sivua + lähdeluettelo

Kirjastolaina

Eletään heinäkuun puoliväliä vuonna 1941. Vänrikki Mäkisen partio on Raja-Karjalassa Lehmivaaran-Uuksun tiellä. Edessään tiellä he näkevät puna-armeijan upseerin asuun pukeutuneen sotilaan yllättäen. Vänrikki nostaa kiväärinsä tanaan ja kehottaa sotilasta antautumaan niin venäjäksi kuin suomeksi. Mies ei tottele vaan säpsähdettyään lähtee juoksemaan ja ampuu suomalaispartiota pistoolillaan. Suomalaispartiolle puna-armeijan sotilas vastasi ilman vierasta korostusta: "Enkä antaudu, saatanan lahtarit".  (mts.166 - 167)

Tämä kohtaus metsässä on kohtalokas, jossa puna-armeijan upseeri Emil Vaateri saa surmansa. Vuosia myöhemmin Vänrikki Mäkisen kuoltua, hänen poikansa Matti löytää isänsä pesästä mm. venäläisen sormuksen, kokardin sekä passin ja päättää selvittää, millainen tarina löytyy näiden esineiden takaa?

Tutkimus alkaa Helsingin sota-arkiston uumenista. Näiden tietojen avulla Matti löytää tiensä Lappeenrantaan Emil Vaaterin velipuolen Toivon luo. Vierailu on kohtelias, mutta vielä ei päästä eteenpäin. Vasta seuraava polvi on kiinnostunut rajantakaisen tutkimusmatkaan selvittelemään sitä, mitä Venäjällä tiedetään sukulaismiehen kohtalosta.

Täytyy mennä tarpeeksi kauas, että näkee lähelle. Näin on Laura Halminen tehnyt. Hänen avomiehensä äiti on omaa sukua Vaateri. Koulutukseltaan Halminen ei ole tutkija, vaan Helsingin Sanomien toimittaja, joka on piirtänyt lukijalle mielenkiintoisen narratiivisen tutkimusmatkan Emil Vaaterin jäljille. 

Kirjassa on kattava lähdeluettelo, ja se sisältää runsaasti kuvitusta Vaatereiden sukuarkistosta ja SA-kuvasta.

Tämä kirja tuli luettua kertaistumisella, hienosti kirjoitettu mielenkiintoisesta henkilöstä ja tutkimuskohteesta. Suosittelen!

Juha Hernesniemi: Aivokirurgin muistelmat

Martti Ruokonen& HUS-arkisto

 Juha Hernesniemi

Aivokirurgin muistelmat

487 sivua

WSOY

Kirjastolaina

Pienessä mökissä suurten ikäluokkien jatkeeksi Kannuksessa sotien jälkeen syntyi Juha Hernesniemi, jonka nimi on jäänyt lääketieteen historiaan arvostettuna aivokirurgina. Hernesniemi pelasti monen ihmisen elämän oman uransa aikana. Mukaan luettuna ne tapaukset, joihin oli ehditty lyödä jo toivottoman tapauksen -leimat.

Lääketieteen opinnot hän aloitti Sveitsissä, koska Helsingin yliopistoon ei lääkäreiden oppiin päässyt - "onnekseen" - niin hän on todennut. Toki väitöskirja tuli myöhemmin tehtyä Helsinkiin. Vuonna 1976 Hernesniemi leikkasi ensimmäisen valtimon pullistuman - ja se oli menoa, sille tielle hän jäi. Sieltä löytyi kokemansa flow-tila, jota on vaikeaa toisille sanoittaa, jos sitä ei ole itse kokenut. Se on tajunnanvirtaa, jossa keskittymiskyky on suuntautunut vain ydin tekemiseen - tietoisuus ympäröivästä tilasta katoaa tyystin pois.... 

Juha Hernesniemen omaelämäkerta on kronologisesti jäsentynyt kokonaisuus. Siinä kuvastuu hyvin kirurgin suunnitelmallinen toimintatapa, Teos on kuin haasteellinen leikkaussuunnitelma, jota on käännelty ja pyöritelty yhdessä tutun tiimin kanssa, kuitenkin orkestroijana ja operoijana kirurgi itse tekee fyysisen työn. Tuloksena on mielenkiintoinen kurkistus ihan toiseen maailmaan.

Hernesniemi kirjoittaa luontevasti haasteellisista leikkauksista, joista kaikki eivät ole menneet niin kuin on ennalta kuviteltu. Leikkaus fyysisenä toimintona on mennyt hyvin, siitä huolimatta potilas on menehtynyt. Tämä on tragedia aina operoijalle ja hänen tiimilleen, josta seuraava onnistunut operaatio päästää yli. Aina näin ei ole käynyt ja muistin lokeroista nousee tapauksia, joita ei voi unohtaa. Jokainen avaus ja viilto ovat ainutkertaisia, jotka opettavat operoijaa aina omalla uniikilla tavallaan, jota ei voi tehdä enää uusiksi. Kuoleman vaara on todellisuus leikkaussalissa, joka tulee tiedostaa ja joka pitää nöyränä työnsä ääressä. Sitä on huippukirurgikin työssään kunnioittanut. Elämä on aina ainutkertaista.

En ole koskaan katunut neurokirurgiksi ryhtymistä. Raskasta on kyllä ollut. Mutta raskas on keveää, kun on sisäinen palo, tunne että on oikealla alalla, tekee jotakin tärkeää.

                                                    Juha Hernesniemi

Juha Hernesniemi menehtyi 25. kesäkuuta 2023. 

 

Joona Keskitalo: Takamailla - Saari, joka repesi

 Joona Keskitalo

Takamailla - 
Saari, joka repesi

397 sivua

Bazar kustannus 2024

Ennakkokappale

Kirja ilmestyy 9.2.2024

Kiitos kustantajalle

yllättävästä ennakkokappaleesta

Minulle Joona Keskitalo oli vielä lukematon suomalainen dekkaristi, joten innolla otin lukupinoni kärkeen postintuoman uutukaisen Takamailla - Saari, joka repesi. Teos aloittaa Keskitalon tuotannossa uuden setin, jossa paikalliset yhteisöt eri puolilla kotomaatamme joutuvat setvimään rikoksia omin uniikein tavoin. Tämän teoksen lopussa on maininta, että seuraava kirja ilmestyy ja on jo tulollaan syksyllä 2024. Tässä syksyllä julkaistavassa teoksessa, joka on nimeltään Suo, joka upposi ei ole henkilögalleriassa ketään tämän Saari, joka repesi -teoksen hahmoista sisäänkirjoitettu, vaan se on kaikin puolin oma itsenäinen teoksensa.

Muutama sananen kirjan tekijästä on paikallaan myös niille lukijoille, jotka itseni tapaan eivät ole ennen saaneet käsiinsä Keskitalon tuotantoa. Kirjailija on hyvää vauhtia kypsymässä keski-ikäiseksi sananikkariksi, jolla on oululaiset juuret. Kirjailijan työura on monipolvinen ja -tahoinen, jonka kupeeseen on perhekin ehditty perustaa. Takamailla - Saari, joka repesi on Keskitalon neljäs julkaistu teos. Aiemmin häneltä on ilmestynyt dekkaritrilogia Tottelemattomat, joka on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta saksankielisellä kielialueella, ja trilogiasta on myös myyty optiot tv-sarjaksi. Hienoa suomalaista dekkariosaamista siis jälleen kerran!

Joona Keskitalon uutukainen Takamailla - Saari, joka katosi vie lukijan mielenkiintoiseen Turunmaan saaristoon Korppooseen, joka nykyisin on osa Paraisten kuntaa. Meri ja saaristo on tuntuva elementti kirjailijan kerronnassa, jonka helmet löytyvät ehdottomasti keskeisimmissä henkilöhahmoissa, joiden varaan on ollut mainio rakentaa jännittävä ja ajankohtainen tarina. Hahmoissa on herkullisia särmiä, joihin on hyvä tarttua.

• Jennifer tai oikeammin Jenni, kaupunkilainen, paikallisen venesataman uusi nuorehko omistaja, jonka henkilöhistoriassa ei ole varaa enää epäonnistua missään mielessä.
• Jerker, venesataman entinen omistaja, joka menehtyy.
• Birgit, leski, jonka jäähyväiset miehelleen ovat kevyenlaiset. Mielenkiintoinen nainen venesatamanbisneksessä
• Sasha, juristi, jolla on vastassaan monikasvoiset venäläiset liikemiehet

Joona Keskitalon dekkari Takamailla - Saari, joka katosi on tarina, joka voisi hyvinkin olla täyttä totta. Tarina on uskottavanoloisesti kirjoitettu, jota herkulliset henkilöhahmot tukevat hyvin, mutta rönsyjäkin on, joita olisi voinut kerran vielä tiivistäen muokata.