perjantai 14. huhtikuuta 2017

Lucianda Riley: Seitsemän sisarta

Esikatselu
Kannene suunnittelu : Eveliina Rusanen
Kannen kuva: Shutterstock ja Istock

Lucianda Riley

Seitsemän sisarta

Maian tarina
 
The Seven Sistes
2014
 
Suomennos: Hilkka Pekkanen
 
Bazar Kustannus Oy
2017

678 sivua


Kirjastolaina
 
Meitä sisarruksia oli kuusi, ja jokainen oli jo nuorena saanut oman persoonallisen luonteenkuvauksen: Maia oli sisarusparven kaunotar, Ally oli johtaja, Tähti oli sovittelija, CeCe oli käytännön järjestelijä, Tiggy oli hoivaaja ja Electra oli sähikäinen. Kysymys kuului: olivatko saamamme lahjat tuoneet meille onnea ja menestystä?

Tässä on romaani minun makuuni."Lucianda Rielyn Seitsemän sisarta aloittaa ainutlaatuisen kirjasarjan seitsemästä nuoresta naisesta. Se tempaa lukijansa mukaansa eikä päästä irti ennen kuin tarina on kerrottu loppuun" (kirjan takakansi). Ja hups, näinhän siinä kävi! Se piti tiukasti pihtiotteessaan lähes seitsemänsadan sivun verran. Tämä oli kyllä ihana lukukokemus vailla vertaa. Se tuli luettua ahmimalla, isoon nälkään.
 
Seitsemän sisarta on kertomus Pa Saltin adoptoimista tyttäristä, "sisarista", jotka ovat kokoontuneet kuulemaan lapsuuden kotinsa Atlantiksen linnaan Genevejärven rannalle adoptioisänsä testamenttia. Pa Salt on adoptoinut heidät kaikki kuusi vauvaikäisenä. Testamentin lukutilaisuudessa jokainen heistä saa kirjekuoreen, jossa on vihje heidän kansainvälisestä alkuperästään. Seitsemän sisarta Maian tarina vie sisarista vanhimman Brasiliaan Rio de Janeiroon. Sieltä löytyy isoisoäiti.
 
Lucianda Riley on ottanut itselleen ison urakan. Hän haluaa kertoa lukijoillensa kuuden sisaren tarinan heidän alkuperästään. Siis, Seitsemään sisareeseen ollaan saamassa jatko-osia. Hyvä juttu. Luvassa on kullekin sisarusparven jäsenelle oma tarinansa, oma kirjansa.

Entäpä kirjan nimi? Kyllä, luitte ihan oikein - seitsemän sisarta. Tämän kysymyksen Riley on jättänyt lukijalleen ilmaan vaille selvää vastausta. Se varmaan tulee selviämään kirjasarjan seuraavissa osissa. Asiaa kuitenkin käsiteltiin nuoren Maian ja Pa Saltin välisessä keskustelussa tähtitornissa odottamassa kuunpimennystä:
 
"Kuule isä", minä sanoin,"Tuotko vielä joskus meille seitsemännen sisaren?" Kun isä kuuli sen, hänen voimakas turvallinen vartalonsa tuntui jähmettyvän hetkeksi. Äkkiä hän näytti siltä kuin kantaisi koko maailman painoa harteillaan. Hän ei kääntynyt, sillä hän suuntasi edelleen kaukoputkea odotetun pimennyksen suuntaan, mutta tiesin silti vaistomaisesti, että hän oli tullut murheelliseksi kysymyksestäni: "Ei Maia, en tuo. En ole koskaan löytänyt häntä?"
 
Minua on aina kiinnostanut kirjailijoiden kirjoitusprosessi. Varsinkin se, mikä on ollut se alkusysäys, joka on pakottanut heidät blancopaperille saamaan tekstiä aikaiseksi? Riley on kirjan loppuun kertonut tämän kirjasarjan alkutahdeista. Kertomus tulee tähdistä ja mytologiasta. Seulasten eli Plejadien tähtikuviota sanotaan Seitsemäksi sisareksi, joka sijaitsee linnunradallamme Orionin vyön vieressä. Rileyn kertoman mukaan Seitsemän sisaren tähtisikermä mainitaan mm. mayojen, kreikkalaisten ja Australian alkuasukkaiden, aborginaalien, kirjoituksissa ja runoissa. Seitsemän sisarta on myös ollut tärkeä taivaan tähdistö merimiehille, jotka ovat käyttäneet sitä tienviittana määränpäähän päästääkseen tuhansien vuosien ajan. Lisää tästä tähdistöstä ja vähän muustakin voit lukea Riley kirjan nettisivuilta, jonne pääset tästä.

Mutta tämä Maian tarina vie lukijansa ihanalle 1920-luvulle maailman toiselle puolelle Rioon. Niille valkoisten hiekkarantojen äärelle, jossa Corcovadovuori hallitsee kaupungin elämää. Riley on opiskellut lähdeaineistoa laajasti tätä kirjaansa varten. Tuohon aikaanhan Rioon rakennettiin Heitor da Silva Costan johtamalla projektilla Cristo-patsas Corcovadovuorelle. Patsas suunniteltiin Pariisissa, jonne myös Izabela Bonifacio matkustaa da Silva Costa -perheen kanssa. Izabela on juuri kihlautunut Gustavo Aires Cabrallin kanssa ja hänen on määrä kotiin palattuaan avioitua kihlattunsa kanssa. Tällä matkalla Izabela tapaa Laurent Brouillyn, Paul Landowski (patsaan tekijän apulaisen), ja salarakkaus saa alkunsa.

Itseäni viehätti suunnattomasti Maian persoona. Vaikka hän oli varautunut ja omat kolhunsa maailmalla vastaanottanut vauraan miehen kasvattama 2000-luvun nainen, oli hän tiukasti jalat maassa -tyyppi. Kun oikea mies tulee eteen, tulee Maian elämäänkin muutos. Se sai minunkin suupieleni kaareutumaan pienoiseen tyytyväiseen hymyyn.

Niin kuin postauksen alussa kerroin Riley on luvannut kertoa meille muille seuraavan sisaren Allyn tarinan, Myrskyn sisar. Se vie meidät mukaansa naapurimaahamme Norjaan. Jokainen Rileyn kirja Seitsemän sisaren kirjasarjan teoksesta tulee lähtemään samasta pisteestä, Pa Saltin kuolemasta ja testamentin luvusta. Ally saa oman kirjekuoreensa Maian tavoin. Riley raottaa Allyn tarinaa sen verran, että luvassa on kertomus Anna Landvikista. Anna lähtee pienestä kylästä matkatakseen Cristianiaan laulamaan Henrik Ibsenin Peer Gyntin ensinäytökseen, jossa kuullaan tuo tuttu - ah, niin ihana - Aamutunnelma, jonka voit kuunnella vaikka täältä. Jos odotin malttamatomana Seitsemän sisarta Maian tarinaa Keskiyön ruusun jälkeen, niin samaan syssyyn odotan vähintään yhtä innokkasti tätä tulevaa Myrskyn sisartakin. Kunpa saisin sen "tiiliskiven" pian käsiini.

Tämänkin kirja-arvio löytää tiensä Helmet-lukuhaasteeseen, jonka osuma on kohdassa  26. Sukutarina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...