Doris Lund: Eric - taistelu elämän puolesta

Eric Lundin kuva kirjan alkusivuilta!

Doris Lund

Eric

taistelu elämän puolesta

Eric

1974

Suomennos: Taisto Nieminen

Ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1975 WSOY:n kustantamana

Suuri Suomalainen Kirjakerho

1975

280 sivua

Oma aarre kirjahyllyssä!

Tämä kirja - Doris-äidin kertomus poikansa Ericin taistelusta leukemian kourissa - on ollut minulla matkassani kauan. Se puhuttelee, joka kerta lukijaansa, kun sen vetää esiin hyllyn uumenista.

Kirjan ensilehtien mukaan Eric syntyi 1950 pikku kaupungissa lähellä New Yorkia. Hänen perheeseensä kuului Äiti Doris, isä Sidney sekä vanhempi sisar Meredith ja pikku veli Mark, joka oli pari vuotta nuorempi kuin Eric. Postauksen kuvasta, joka on kuvattu kirjan esittelylehdeltä, voi huomata Ericin olleen hauskannäköinen 17-vuotias nuorukainen - jalkapallotähti. Hän oli aloittamassa collegen. kun oireet akuutista leukemiasta todettiin. Lääkärit lupailivat Ericin elonajaksi tuolloin puolesta vuodesta kahteen vuoteen.

Eric ei halunnut alistua kohtaloonsa, vaan aloitti taistelun kuolemaa vastaan. Hän ilmottautui yliopistoon kotikaupungissaan. Hän harraasti urheilua monipuolisesti - intohimona tietysti jalkapallo. Kehoa koitteli kaiken aikaa  monipuolinen lääkekombinaatio. Hoitokulut olivat mittavat, mutta Eric oli onnekas. Hän sai Yhdysvaltojen hallituksen rahoitttamaan hoitokulunsa, sillä Eric osallistui uusien syöpälääkkeitten kokeiluun. Ericin sairaudessa käänteentekevin lääke oli vastakehitetty aspiraginaasi.

Tuo lääke pysäytti Ericin leukemian ja sai aikaan oloa helpottavan remission. Hän pystyi aloittamaan opinnot Connecticutin yliopistossa. Ura jalkapalloilijana oli nousukiidossa. Vielä tuolloin kukaan ei osannut arvata, että Eric oli akuutti verisyöpäpotilas

Ericin sairaus loppua kohden kiristi otettaan, ja remissiot olivat aina vain vaikeammin saavutettavissa. Hänen elämänsä viime kuukausien aikana hän sai kokea elämänsä rakkauden. Kaunis rakkaustarina sairaanhoitaja MaryLoun kanssa on hienosti taltioitu riviin ja sen väleihin.

Kirja on koskettava kertomus, jossa voi lähes aidontuntuisesti kokea sitä henkistä tuskaa ja huolta, mitä Ericin lähipiiri on kokenut sairauden aikana. Koskettavimmat kohdat kirjassa ovat ehdottomasti hetket, jolloin Ericin oma immuniteetti oli laskenut lähes olemattomiin. Hänet oli eristetty muista, mutta siitä huolimatta hän jaksoi huolehtia siitä, että vierailijat ja hoitohenkilökunta noudattivat laadittuja ohjeita sterillisestä pukeutumiskoodista.

Tällä kirjalla on vielä runsaasti jatkoaikaa omassa hyllyssäni!