Jukka-Pekka Palviainen
Ääniä rappukäytävässä
Karisto
2018
182 sivua
Jukka-Pekka Palviainen on kirjoittanut ikiriemukkaan kirjan meille kerrostalokyttäyksen tunnelmista nauttiville, jotka surisevina kärpäsinä tarkkailevat hyörintää tuulikaapin ikkunalasia vasten. Nautin kirjasta suunnattomasti, ja hiljaa hyrisin sitä kärpäsen surinaa suurempien naurujen välissä. Palviainen on osannut tarttua yhteen suomalaisen asumismuodon kipeimpään akileenkantapäähän, ja kertoa asumisoloista ironisesti, että näinhän se asia muuten on, ettekö muka huomaa?
Palviaisen kirjassa fil.lis. Paul Kataja on työtön. Hän on henkeen ja vereen hallituksen puheenjohtaja asunto-osakeyhtiössä, jossa asuu kaiken karvaista väkeä: homopariskunta, alkoholistiperhe ja Veronica... Talon elämää kirjailija kertoon Paulin silmälasien läpi.
Valvontakamerat, tietysti niitä tarvitaan ja ehdottomasti Paul niitä tarvitsee, jotta järjestyssääntöjen noudattaminen ja niiden valvonta olisi tehokasta ja tasapuolista - varsinkin yöaikaan. Muutenkin Paul viettää öitä tietokoneen suosiollisella avustuksella. Lola on hänen seuranaan maksullisena nettivieraana aina kun siltä tuntuu. Oman tilansa ottaa myös syöpäsairas äiti.
Aktiivisuusedellytys on tuttu myös Paul Katajalle ja akateemisen työttömän arkea täyttävät työllisyyskurssit ja oman elämän aktivointi. Näillä kursseilla on myös tuttuja - tuo epäsosiaalinen naapuri-Korttanainen. Palviainen kirjoittaa uskottavasti työllisyyskurssien tenhosta. Se on juuri sitä, jos et ole päässyt/joutunut tekemisiin niiden kanssa. Mutta värikästä on myös Paulin asukkaiden elämäkin taloyhtiössä, jossa oman siivun saa myös alakertaan asumaan asettuva Veronica omine omituisuuksineen ja tapoineen.
Palviainen on kirjoittanut huippuhumoristisen sarkasmilla kuorrutetun kirjasen, joka osaa todella nauraa meille kaikille, jotka ovat olleet tai par'aikaa ovat asukkaina taloyhtiössä ja vieläpä kerrostalossa.
Tämä kirja on Helmet-kirja. Tämän vuoden listalla sen olen sijoittanut kohtaan 4. Kirjan nimessa on jonkin paikka - Ääniä rappukäytävässä.
Valvontakamerat, tietysti niitä tarvitaan ja ehdottomasti Paul niitä tarvitsee, jotta järjestyssääntöjen noudattaminen ja niiden valvonta olisi tehokasta ja tasapuolista - varsinkin yöaikaan. Muutenkin Paul viettää öitä tietokoneen suosiollisella avustuksella. Lola on hänen seuranaan maksullisena nettivieraana aina kun siltä tuntuu. Oman tilansa ottaa myös syöpäsairas äiti.
Aktiivisuusedellytys on tuttu myös Paul Katajalle ja akateemisen työttömän arkea täyttävät työllisyyskurssit ja oman elämän aktivointi. Näillä kursseilla on myös tuttuja - tuo epäsosiaalinen naapuri-Korttanainen. Palviainen kirjoittaa uskottavasti työllisyyskurssien tenhosta. Se on juuri sitä, jos et ole päässyt/joutunut tekemisiin niiden kanssa. Mutta värikästä on myös Paulin asukkaiden elämäkin taloyhtiössä, jossa oman siivun saa myös alakertaan asumaan asettuva Veronica omine omituisuuksineen ja tapoineen.
Palviainen on kirjoittanut huippuhumoristisen sarkasmilla kuorrutetun kirjasen, joka osaa todella nauraa meille kaikille, jotka ovat olleet tai par'aikaa ovat asukkaina taloyhtiössä ja vieläpä kerrostalossa.
Tämä kirja on Helmet-kirja. Tämän vuoden listalla sen olen sijoittanut kohtaan 4. Kirjan nimessa on jonkin paikka - Ääniä rappukäytävässä.
Onpa mielenkiintoinen aihe tässä kirjassa. Kiitos tästä postauksesta, kirja taitaa mennä lukulistalle.
VastaaPoistaAnneli, lue ihmeessä pilke silmäkulmassa, se on kyllä sen väärtti.
PoistaLöytö!
VastaaPoistaTäysin tuntemattomalta kirjalijalta teos, josta en ollut niin ikään kuullut mitään. Suuret eivät olleet odotukset, koska kyllähän hyvät kirjat aina jossain huomioidaan. Siksi olinkin yllättynyt, kuinka hyvä kirja oli. Kepeä, tragikoominen ja hyvää mieltä luova. Äijäkirja, kyllä, mutta hyvässä mielessä.
Tämä kirja todistaa sen, että paljon hyviä teoksia jää pimentoon. Kirjailija ei ehkä tyyppinä myyvä tai kirjan aihe ei ole ajankohtainen tai kohahduttava.
Kovin moni ei ole tätä kirjaa löytänyt, blogeissa vain kaksi arviota.
Hei Tiuku, tämä todella oli huippulöytö. Jos osuu huumorilla ja itseironialla höystetty tarina, niin tässäpä on tarinaa kummasti. Tykkäsin itse siitä isosti!
VastaaPoista