Jori Reijula:Lattesamurai

Jori Reijula

Lattesamurai

Bazar kustannus

2022

Ennakkokappale

"Pokkari"

350 sivua

Kiitos kustantajalle!

Minulle kulunut kevät on ollut lukujumin täyttämä. Monia hyviä kirjoja on odottanut lukuvuoroon pääsyä, mutta kaikkeen ei aina yksinkertaisesti ole ollut aikaa ja voimavaroja. Joskus täytyy ladata akkuja, ja tällä erää se sattui tähän saumaan. Samaan syssyyn täytyy todeta, että oma lähikirjastoni on tullut remontti, ja osan aikaa tämä kirjasto oli kokonaan käytöstä pois, koska koko komeus sisältöineen siirrettiin paikalliseen kauppakeskukseen. No, ei hullumpi ajatus ollenkaan, että kirjasto on osa kauppakeskusta. Onhan siellä jo sijainnut ennestään tämän  kaupungin teatteri näyttämötiloineen sekä elokuvateatterin useampi sali sekä nyt pääkirjasto. Tästä isohkosta kauppakeskuksesta on tullut nimensä mukaisesti melkein koko kansan olohuone - varsinainen kulttuuurihub.

Tämä Jori Reijulan Lattesamurai tulla tupasahti postilaatikkoon kevään korvalla yllättäen, kun edellä kuvaamani lukujumi oli pahimmillaan. Sitä en osannut edes odottaa. Tietysti se mielessä poltteli, että sauma kun tulee eteen, niin miksikäs ettei, ettenkö ottaisi sitä luettavakseni. No, nyt Bazarin kustantaja oli lukenut ajatukseni, ja kas kumma Lattesamurai oli jo lukupinossa.

Lattesamurai on Jori Reijulan esikoiskirja. Se kertoo dippainssi Jan Petter -nimisen miehen eli Jiipeen elämästä. Hän on akateemisesti koulutettu reppana - selvästi itse lattesamurai. Minulle hän ilmentyi kirjasta vätyksenä, josta puuttui se jokin, joka tekee minulle miehestä miehen. Tämä söi myös intoa tutustua tämän samurain elämänarkeen.

Jiipee on mies, jolla on ollut epäonnea naismaailmassa. Hän on iältään joko ruuhkavuosiin pian osuva äidin pikku mussukka tai siinä iässä, missä niin monet hänen kaltaisensa parhaillaan ryömivät. Jiipeeltä vain on elämästä puuttunut se, mikä elämästä tekee heteroparisuhteesta elämisen arvoista. Lattesamurailla ei ole naista. Toki naissuhteita Jiipeellä on ollut, yleensä jotain Maija-nimisiä, mutta ei niissä ole ollut sellaista koukkua, joka olisi vienyt miehen ihan uusille ulottuvuuksille.

Kunnes jälleen on käynyt niin, että Maija-niminen suhde on tullut taas siihen pisteeseen, että hackmannit on laitettu uusjakoon ja nenät osoittavat uutta osoitetta molemmilla osapuolilla. Kaverit onneksi tulevat apuun, ja Jiipee raahataan kosteanhuuruiselle reissulle keskelle ei juuri mitään, susirajan toiselle reunalle Savon sydämeen. Kuopiossa vastaan tulee Raija. "Pamelaanderssoninnäköinen"  upea daami koboltinsinisineen silmineen katsoo Jiipeetä ja jalat on menneet alta tyystin. Samurai on mennyttä miestä - taas kerran.

Jori Reijulan Lattesamurai -kirjan teksti ja kieli on värikästä ja muhevaa osittain jopa pirskahtelevaa, jota oli antoisaa lukea. Tällä kertaa kävi vain niin, että Jiipee ei ollut oikein mies minun makuuuni, joten se söi kovastikin intoa seurata miehen värikäänpuoleista ihmissuhdedraamaa, kun Raija laittaa samurain uuteen ojennukseen, sitähän mammampojat ehdottomasti vaativat selviytyäkseen arjesta.

Hyvä kirja lomalukemistoon. Kirja, joka pitää lukea kieliposkessa!