lauantai 11. maaliskuuta 2023

Ella Räty & Hanna Marttinen, Suomalainen metsäpuutarha


 Ella Räty & Hanna Marttinen

 Suomalainen metsäpuutarha

WSOY

2014

175 sivua


Kirjastolaina


Jo muutaman vuoden ajan, olen miettinyt, millainen olisi minun metsäpuutarhani, jos sellaisen omistaisin? Sellainen mahdollisuus tuli muuten todeksi, kun muutin pari kesää sitten kaupungin sykkeestä maaseudulle keskelle sitä kuuluisaa ei juuri mitään, jossa palvelut eivät ole ihan nurkan takana,.... Täällä tunnen olevani kotona - vihdoinkin.

Metsä ei ole minulle vieras elementti lainkaan, sillä koulutukseni yhtenä kulmakivenä ovat kuuluneet metsätieteet ja -talous puuntuottamisineen, joten tätä kirjaa olen lukenut ja selaillut metsäammattilaisen näkökulmasta käsin. 

Meille suomalaisille jokaiselle käsite metsä tai oikeammin metsikkö tuo omanlaisensa mielikuvanrakenteen sen kuullessaan. Minulle ensimmäinen mielikuva metsästä tai metsiköstä on lehtomainen tuore kangasmetsikkö ns. OMT-metsikkö, (oravanmarja-mustikkatyyppi). Se on tukkimetsäkuvio, jossa kenttäkerroksen  peittää mustikka korkealla varvulla. Valtapuuna on kuusi rauduskoivu sekoituksella kuorrutettuna muutamalla haavalla ja männyllä. Siihen mielikuvaan kuuluu ehdottomasti kalliojyrkänne tai jyrkkä rapakivimäki. Sen alusmetsä on kosteahko painanne, jossa kasvaa sulkasaniainen ja muuta lehdon kasvillisuutta puron/joen vongassa. Tällainen oli kotimetsikkö ennen kuin siihen iskeytyi viheliäinen kirjapainajakuoriainen. 

Tuosta kuviosta jouduttiin kuuset kaatamaan, ja männyt jätettiin muutamien koivujen kanssa pystyyn siemenpuiksi. Alueessa oli myös metsälakikohde, puro, joka asetti omat haasteet. Nyt homma aloitetaan alusta. Kun kuvio rajoittuu kotipihaan mielessä kävi, miksen siitä osaa rakentaisi metsäistä jatkoa pihapuutarhalle. Aloin hakemaan kirjallisuutta aiheesta, mutta suomeksi en löytänyt muita teoksia kuin tämän Räty & Marttisen teoksen Suomalainen metsäpuutarha. Hyvä teos onkin!

Kirjaa lukiessa tulee mieleen se tuttu metsäinen tosiasia, kun kasvuolosuhteet riippuvat  aina vesitaloudesta ja valoisuudesta, se asettaa heti omat rajoitteensa niin puuntuottamiseen kuin metsäpuutarhan luomiseen ja hoidon helppouteen. Kun valitaan oikea puu/kasvi oikeaan paikkaan tuotto ja laatu ovat oikeanlaisia. Sama pätee metsäpuutarhaankin, kun oikeaan kasvupaikkaan istutetaan oikeat kasvit, ne menestyvät lähes itsekseen, eikä suurempia huoltotöitä tarvitse tehdä - enää ei tarvitse leikkiä kuin muotokielillä ja korkeuseroilla! Tähän kirjoittajat ovat tehneet oivan kysymyssarjan, joka vaikutus näkyy läpi koko teoksen. Miten tunnistaa oikea metsätyyppi ja millainen on se oma tontti, johon metsäpuutarhan haluan perustaa. Sellaisen voi perustaa kukkivana lähes minne tahansa.

Kun nuo metsätyypit sanelevat sen, mitä kaikkea voi menestyksellä kasvattaa omalla metsäpuutarhalla, kirjoittajat tuovat suomalaisista metsäpuutarhoista esimerkkejä, joissa ovat esillä lehtomaisen tuoreen sekametsän kuin kuivan mäntykankaan karut olosuhteet - kaikki siltä väliltä. Taustalla näyttäytyy edellä kerrottu idea metsätyyppiin perustuvasta kasvivalinnasta ja vesitaloudesta. Näissä puutarhoissa kaikki näyttävät kukoistavan omalla kauniilla tavallaan.

Erityismaininnan ansaitsevat kirjan sivuilla olevat taulukot, joihin kirjoittajat ovat maininneet eri metsätyyppien opaskasvit ja niissä parhaiten viihtyvät perennat kukinta-aikoineen ja korkeuksineen sekä kasvupaikkavaatimuksineen. Se helpottaa asiaan vähemmän vihkiytyneen kasvivalintaa totisesti. 

Hyvä opaskirja, kun haluat jatkaa omaa pihapuutarhaa metsäisen ympäristön jatkeeksi.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti