Winston Graham
Poldark - Vihan vuorovedet
The Angry Tide
1977
Suomennos: Lauri Sallamo ja Heidi Tihveräinen
Gummerus
2019
659 sivua
Kirjastolaina
Vihan vuorovedet on Poldark-kirjasarjan seitsemäs osa, ja on samalla yksi parhaimmista. Se käsittää vuosien 1798 - 1799 Cronwallin elämää. Maailmalla kuohuu. Battle of the Nile l. Abukirin taistelu oli Ranskan vallankumoussotien meritaistelu, joka käydään kirjan taustalla, ja jonka jylinät kuuluivat aina Cronwallin kallioiselle rannikolle asti. Tässä taistelussa amiraali Nelsonin johtama englantilainen Välimeren laivasto tuhosi ranskalaisen laivasto-osaston, joka suojasi ranskalaisten maayhteyksiä kotimaahan.
Tämän kuin muidenkin Poldak-sarjan osien kohdalla juuri aikakausi on se, mikä minua kiehtoo. Tähän tulokseen taas tulin, kun luin tekstiä. Siinä välittyy jotenkin taitavasti rakennetun kerronnan henki, joka minuun puree - osuu ja uppoaa. Edellä kerrotut tapahtumat soljuvat tekstin lomaan saumattomasti, joiden ympärillä kirjailija punoo oivat juonenkäänteet.
Tämän kirjan juonenkäänteet ovat napakoita, ja ne johtavat hyvin uusiin tilanteisiin, joiden ennalta arvattavuus on kaikkea muuta kuin selvää. Kirjassa on monen monta kohtausta, jotka jäävät mieleen. Ehkä tämä kirja on traagisin osa tähän meneessä. Monta menetystä tulee lukijan eteen eri henkilön kohdalla. Ehkä kaikkein traagisin on Carolinen ja Dwight'n. Kirja myös päättyy yllättäen targediaan, joka koskettaa niin Warleggania kuin Rossia. Tässä ajattelin, että tällä naisella olisi ollut vielä paljonkin sanottavaa. Hänen kohtalostaan tuli jotenkin kaihoisa olo. Tuntuu kuin hän olisi poistunut tarinan estraadilta turhan aikaisin. Toisaalta kiusankappaleistakin päästiin, ja Morwenna voi aloittaa nyt oman elämänsä ihan uudestaan. Se millaiseksi uusi elämä luonnistuu, jää uusien osien kerronnan varaan. Toivottavasti uusia suommennoksia vielä tehdään!
Tämän kuin muidenkin Poldak-sarjan osien kohdalla juuri aikakausi on se, mikä minua kiehtoo. Tähän tulokseen taas tulin, kun luin tekstiä. Siinä välittyy jotenkin taitavasti rakennetun kerronnan henki, joka minuun puree - osuu ja uppoaa. Edellä kerrotut tapahtumat soljuvat tekstin lomaan saumattomasti, joiden ympärillä kirjailija punoo oivat juonenkäänteet.
Tämän kirjan juonenkäänteet ovat napakoita, ja ne johtavat hyvin uusiin tilanteisiin, joiden ennalta arvattavuus on kaikkea muuta kuin selvää. Kirjassa on monen monta kohtausta, jotka jäävät mieleen. Ehkä tämä kirja on traagisin osa tähän meneessä. Monta menetystä tulee lukijan eteen eri henkilön kohdalla. Ehkä kaikkein traagisin on Carolinen ja Dwight'n. Kirja myös päättyy yllättäen targediaan, joka koskettaa niin Warleggania kuin Rossia. Tässä ajattelin, että tällä naisella olisi ollut vielä paljonkin sanottavaa. Hänen kohtalostaan tuli jotenkin kaihoisa olo. Tuntuu kuin hän olisi poistunut tarinan estraadilta turhan aikaisin. Toisaalta kiusankappaleistakin päästiin, ja Morwenna voi aloittaa nyt oman elämänsä ihan uudestaan. Se millaiseksi uusi elämä luonnistuu, jää uusien osien kerronnan varaan. Toivottavasti uusia suommennoksia vielä tehdään!
Olen katsonut Poldark-sarjaa telkkarista. On ollut mieleistä katsottavaa, hyvät näyttelijät, upeat maisemat ja mielenkiintoiset tapahtumat. PS. Kiitos vinkistä, jonka sain blogistasi: Auschwitzin apteekkari. Olen juuri kirjoittamassa siitä postausta, varmaan saan sen huomenna valmiiksi. Tärkeä kirja!
VastaaPoistaAnneli, odotan postausta apteekkaristasi. Hyvä oli tv-sarja, mutta hyvä oli Poldakin vihan vuodet -teoskin. Suosittelen sitä lukupinoon.
VastaaPoista