Ninni Schulman
Vastaa jos kuulet
Svara om du hör mig
2013
Tammi
2019
444 sivua
Kirjastolaina
Minulle hirvenmetsästys on joka syksyinen perinne. Paikkakunnalla, jossa asun on aktiivinen metsästysporukka. Monet meistä odottavat sitä, milloin alkaa lokakuinen hirvijahti. Omalla seudullani hirvijahti käydään perinteisemmällä ajometsästysperiaatteella, jossa rivistössä etenevä ajoketju ajaa hirvet passiketjun eteen kapuloita naputellen tai muuten ääntä pitäen matkaa tehdessään. Tuon tutun tapahtuman innoittamana viime kirjastovierailulla kirja tipahti koriini.
Tässä Vastaa jos kuulet -teoksessa on alussa käynnissä toinen tapa käydä hirvijahtia. Koirajahti, joka saa kohtalokkaan käänteen: passissa ollut mies ei enää palaakaan kokoontumispaikalle ajon jälkeen, eikä muuten palaa hänen tyttärensäkään, joka oli passimiehen mukana samassa passissa. Mies löytyy kuolleena, mutta missä on tytär? Onko kyseessä murha vai vahingonlaukaus. Seudulla on ollut myös suden salakaato. Onko tällä ja kuolleella passimiehellä jonkin yhdistävä lenkki?
Tätä kirjaa on bloggareiden toimesta luettu jo varsin kattavalla joukolla. Minulle kirjailija on ollut niin sanotussa marginaalissa. Tiedän hänet, mutta en ole vielä tarttunut tätä ennen hänen kynänsä jättämään jälkeen. Jälki kyllä miellytti - ainakin osittain. Kieli on hyvää ja/tai suomennos on taidokas, mutta sitä oli ilo lukea. Melkein haistoin sen syksyisen pakkasaamun, kun ensimmäinen halla on raikastanut metsän tuoksut.
Tämä kirjan tarina on kerrottu kolmionmuotoisena. Kolme kulmaa, joissa on kaikissa oma sivujuonensa. En tiedä, tavallaan tykkäsin Schulmannin tavasta kirjottaa, mutta mielestäni kirja olisi vielä kaivannut tiivistämistä, jos se olisi oikein minuun osunut kohdalleen ja kolahtanut. Oliko kulmien tarinaa - sivujuonta - tarves kertoa ihan niin laveasti? Kirjan kulminaatiopisteisteet oli pohjustettu perusteellisesti, ennen kuin juttu nytkähti hitusen eteenpäin. Tätä nytkähdystä odotin, joskus vähän liiankin tylsistyneenä tyyliin: eikö jo päästä eteenpäin. En jättänyt kirjaa kuitenkaan kesken, koska se oli hyvä. Halusin tietää, miten Schulman löytää miehen tappaneen motiivin ja tekijän.
Mielenkiintoinen ensi kosketus Ninni Schulmannin tuotantoon. Merkille noterattu kirjailija, jonka tuotantoa pidetään jatkossa silmällä.
Kiva, että sinäkin viihdyit tämän parissa!
VastaaPoistaMinä tykkään kovasti Schulmanin kirjoista. Ne kertovat tavallisista ihmisistä
Satu, kirja on hyvä avaus kirjailijan tuotantoon. Nyt voi hyvin mielin odotella uutta kirjaa luettavaksi, kun on hyväksi todettu, vai mitä?
VastaaPoistaTykkään tästä dekkari-sarjasta tosi paljon ja uusinta odotan kovasti :)
VastaaPoistaKaksi veljistäni on hirviporukoissa joka vuosi. Keskimmäinen veli ei metsästä.
Mai, hirvijahti on mielenkiintoinen ja sosiaalinen tapahtuma. Metsässä tapahtuu ja sattuu kaikenlaista. Kirjaa lukiessa mietun, miksei tällainen voisi olla ihan tosijuttu, niin oivasti se oli rakennettu.
VastaaPoista