Eddy de Wind
Pääteasema Auschwitz
- selvityjän muistiinpanot leiriltä
Eindstation Auschwitz Mijn verhaal vanuit het kamp (1943 - 1945)
2020
Suomennos: Sanna van Leeuwen
WSOY
2020
253 sivua
Kirjastolaina
Auschwitzin tuhoamisleiristä on kirjoitettu paljon kirjoja, joiden katsantokanta on varsin heterogeeninen. Hyvä niin. Tästä kauheudesta ei kannata olla hiljaa, ettei se unohdu kollektiivisesta muistista. Hollantilaisen Eddy de Windin teos on poikkeava muutenkin, nimittäin se on kirja, joka on kirjoitettu osittain hänen ollessa itse leirin asukas. Vaikka leirin elämä on ollut karua ja osittain julmaakin, en kokenut kirjaa raakana dokumenttiromaanina, vaan lukiessani tuli tunne siitä, että kirjan kirjoittaja vie minut itse keskelle sitä todellisuutta, jonka hän on kokenut ja elänyt todeksi. - ikään kuin tasottaen polkua lukijan edestä. Tuo tasoittaja on kirjassa Hans-niminen mies, joka on Eddyn alter ego.
Monissa kohdin kirjaa ajattelin, että sattumalla on näissä olosuhteissa ollut paljon pelissä, millaiset kortit olet saanut tullessasi leiriin. Hans on ollut onnekas tässä suhteessa. Hän oli siviiliammatiltaan lääkäri. Tämän vuoksi hän säästyi monesta rasituksesta. Fyysisesti rasittaviin töihin hän joutui vain satunnaisesti. Pääosin hän toimi sairaanhoitajan tehtävissä, ja se mahdollisti hänelle muita leiriläisiä helpommat leiriolosuhteet - yhteys vaimoonkin oli mahdollinen.
Eddy kuvaa varsin hyvin Auschwitzin leirin ja Hansin todellisuutta. Hän kuvaa leirin pienoisyhteiskunnaksi, jossa on oma lainsäädäntönsä - muun muassa järjestyksenpito oli vankien itsensä hoidossa. Eddyn kuvauksessa parakeissa järjesystä pitivät "kapot", jotka olivat itsekin vankistatuksen alla. Leiri itsessään oli myös hierarkinen yhteisö - vangeista sen korkeimpaan virkamieheen asti.
Kirjan mieleenpainuvin SS-sotilas on eittämättä Wilhelm Clausseun, Rapportführer, SS-upseeri, jonka vastuulla oli leirin nimenhuudot. Säännöllisen epäsäännöllisesti hän kävi tarkastuskierroksella raportoidakseen leirin tapahtumia. Hänen luonnettaan Eddy kuvaa varsin arvaamattomaksi ja vaaralliseksi, varsinkin siloin, kun hän oli tuhdissa humalassa. Häneen haluttiin pitää tuntuvaa etäisyyttä, sillä ne, jotka eivät kyenneet siirtymään tarpeeksi nopeasti hänen tieltään, saivat tuntea kyllä tuta pian omissa nahoissaan.
Jos Rapportführer oli mieleenpainuvin henkilö, on Eddyn kuvaus lerin lopun alusta vaikuttava, ja se jää mieleen. Hän kuvaa hyvin niitä ilmahalytyksiä ja niiden tuntemuksia, kun valot sammuvat tiheästi partisaanitoiminnan takia. Pian kuuluivat puna-armeijan tykin kumahdukset, samaan aikaan kun saksalaiset alkoivat tyhjentää leirejä kalustoista ja elintarvikkeista, aloitettiin vankeja marssittamaan myös kohti Saksaa. Tähän joukkoon kuului Hansin vaimo Friedel. Hans itse oli piiloutuneena leirissä ja odotti puna-armeijan tuloa.
Kirjan loppuosan on tallennettu de Windin perheen jälkisanoja. Noissa jälkisanoissa kerrotaan Eddy de Windin elämää tarkemmin ennen ja jälkeen sotaa sekä Auschwitzin aikaa, ja niitä vaiheita, kun muistiinpanovihosta alkoi mudostua Pääteasema Auschwitz - niminen kirja.
Tässä kirjassa on vahva lukusuositus!
Kirjan mieleenpainuvin SS-sotilas on eittämättä Wilhelm Clausseun, Rapportführer, SS-upseeri, jonka vastuulla oli leirin nimenhuudot. Säännöllisen epäsäännöllisesti hän kävi tarkastuskierroksella raportoidakseen leirin tapahtumia. Hänen luonnettaan Eddy kuvaa varsin arvaamattomaksi ja vaaralliseksi, varsinkin siloin, kun hän oli tuhdissa humalassa. Häneen haluttiin pitää tuntuvaa etäisyyttä, sillä ne, jotka eivät kyenneet siirtymään tarpeeksi nopeasti hänen tieltään, saivat tuntea kyllä tuta pian omissa nahoissaan.
Jos Rapportführer oli mieleenpainuvin henkilö, on Eddyn kuvaus lerin lopun alusta vaikuttava, ja se jää mieleen. Hän kuvaa hyvin niitä ilmahalytyksiä ja niiden tuntemuksia, kun valot sammuvat tiheästi partisaanitoiminnan takia. Pian kuuluivat puna-armeijan tykin kumahdukset, samaan aikaan kun saksalaiset alkoivat tyhjentää leirejä kalustoista ja elintarvikkeista, aloitettiin vankeja marssittamaan myös kohti Saksaa. Tähän joukkoon kuului Hansin vaimo Friedel. Hans itse oli piiloutuneena leirissä ja odotti puna-armeijan tuloa.
Kirjan loppuosan on tallennettu de Windin perheen jälkisanoja. Noissa jälkisanoissa kerrotaan Eddy de Windin elämää tarkemmin ennen ja jälkeen sotaa sekä Auschwitzin aikaa, ja niitä vaiheita, kun muistiinpanovihosta alkoi mudostua Pääteasema Auschwitz - niminen kirja.
Tässä kirjassa on vahva lukusuositus!
Kiitos lukusuosituksesta. Kirja on varauksessa. Minua ennen taisi olla 300 varausta. Ehkä ensi vuonna.
VastaaPoistaMai, kuin sattuman oikusta näin uutisjutun tästä kirjasta. Siltä istumalta uppouduin kirjastoni tiedostoihin tekemään hakua. No, tilattu on ja sitä kannatti odottaa.
VastaaPoista