sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa


Kansi: Timo Numminen
Kannen kuvat: Museovirasto ja
Helsingin kaupunginmuseo

Ann-Christin Antell

Puuvillatehtaan varjossa


Puuvillatehdas-sarjan 1 osa

Gummerus
2021

328 sivua

Kirjastolaina

Historiallisen romantiikan romaanikirjallisuuden genre on saanut tänä keväänä mielenkiintoisen uuden tuttavuuden, nimittäin  Ann-Christin Antell ja esikoisteoksensa Puuvillatehtaan varjossa. Kirja on mielenkiintoinen avaus siihen jokirantamaisemaan, johon nykyään asetellaan permantoa dekkareiden lavasteiksi. Antellin kirjassa tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun loppuun. Aikakauteen, jolloin Venäjän suurruhtinaskuntaa vaivaa sortokausi. Ulkomaalaisia sijoittajia on jo eksynyt tutustumaan uusiin maisemiin ja mahdollisuuksiin. 

Antell kertoo kirjassaan viehättävän tarinan tomeran leskirouvan Jenny Malmströmmin elämästä, josta murheiden siivittämästä alkutaipaleesta huolimatta varsin kiehtova. Jennylle leskeys antaa statuksen, jonka turvin elämän uudelleen asettaminen ja asettuminen on mahdollista, vaikka isän asuinsija lapsuuden pappila on vielä tovin Jennynkin turvapaikka. Mutta mikä tärkeintä, Jenny ei ole enää isänsä holhouksenalainen, vaan itsenäinen ja itsellinen nainen.

Puuvillatehtaan varjossa kirjan ensimmäinen näytös on herkullinen kolmiodraama, jonka Antell virittää Jennyn ja tehtaanjohtajan patruunan pojan Fredrik Barkerin välille. Tietysti tämä nuorimies on komea, jossa katse viipyy melkein liian pitkään - tahtomattaan. Jotta kolmiodraama on totta, täytyy näyttämölle tuoda toinen mies. Tämä toinen on tuiki tavallinen akateeminen tutkija, Kosti Vanhanen, jolla on samankaltaisia uudistusmielisiä ajatuksia kuin Jennylläkin. Tämän viritelmän taustalle Antell osaa hienosti rakentaa arjen, jossa vanhan Turku tulee Turkua tuntemattomallekin lukijalle vaivihkaa tutuksi.

Kirja istuu hyvin tähän kirjallisuusgenreen, jos tästä kirjatyylistä pidät. Olen samaa mieltä Bibbidi Bobbidi Bookin Minnan kanssa kirjasta. Hänkin on kirjan lukenut. Minullekaan kirja ei tuonut mitään uutta ja ihmeellistä. Minäkin arvasin Minnan tavoin kirjan toisen näytöksen juonikuvion, joka on muuten ihan mainio uutta kirjaa ajattellen. Mitään ei ole vielä menetetty päin vastoin. Kaikki on vielä mahdollista. Tästä on hyvä jatkaa.

Ai toisiaan, tietysti se BB Bookin postaus on luettavissa tästä.

2 kommenttia:

  1. Kuulosti kivalta kirjalta. Turkuaiheiset ja historialliset kirjat kiinnostavat kovasti, joten lukulistalle.

    VastaaPoista
  2. Sinä voitkin saada siitä jotain uutta irti. Odotan kommenttejasi!

    VastaaPoista