Natasha Lester: Ranskalainen valkokuvaaja

Ulkoasu Eveliina Rusanen
Etukannen kuva: Mark Owen
/Trevillion images

 Natasha Lester

Ranskalainen valkokuvaaja

The French Fotographer

2019

Suomennos: Anuirmeli Sallamo-Lavi

Gummerus

2021

473 Sivua

Arvostelukappale

Kiitos kustantajalle!

Rakkaus on kuin sotaa:

helppo aloittaa, mutta vaikea lopettaa.

H.L. Mencken

Natasha Lesterin Ranskalaisessa valokuvaajassa Jessica May on upea malli, jonka vartalonkaaria ovat vaatekerrat myötäilleet muotilehti Voguen sivuistoilla useamman kerran lukijoiden ihmeteltävänä ja ihastelun kohteena. Avopuolison aiheuttaman onnettoman "kuprun" vuoksi ura mallina saa kohtalokkaan kolhun, ja edessä on todellinen tabula rasa - uusi alku - tyhjä taulu. 

Tuo uusi alku löytyy yllättäen kameranlinssin takaa. II maailmansota on riehunut jo hyvän tovin vanhalla mantereella, ja Yhdysvallat on liittynyt mukaan liittoutuneiden rintamaan Saksan Italian akselia vastaan. Jess päättää hakeutua sotakirjeenvaihtajaksi Eurooppaan kertomaan kotiin sodasta ja sodan todellisuudesta. 

Jessin kirjeenvaihtajan uran alku ei ole niitä helpoimpia, sillä ennakkoluulot ja naisten ammattitaidon vähättely on enemmän sääntö kuin poikkeus. Asiaa ei ole millään muotoa tapahtumien keskiöön - lupa taistelukenttien lehdistökeskukseenkin on jo tiukassa. Jessin tutut kasvot tuovat omat ongelmansa uudelle uralle. Jess nähdään sotilaiden silmin ihan muina avuina kuin taisteluista kotirintamalle raportoivana ammattikirjeenvaihtajana. Suurinpana haasteena ja kantona kaskessa hän kokee PR-upseeri Warren Stonen. On muuten inhottava tyyppi. Hänen turvallisuuden takana on kirjeenvaihtajien mahdollisuudet raportoida tapahtumista kotiin.

Matkallaan italialaiseen kenttäsairaalaan Jess löytää pataljoonan komentaja Dan Hallworthin taisteluhaudasta. Hieno mies - ihan kaikin puolin. Dan tutustuttaa Jessin kenttäsairaalassa suloiseen Victorine-tyttöseen, joka on orpo ja sairaalan maskotti - sotilaiden toivon ylläpitäjä. 

Lähempänä nykyaikaa aussi taidekuriiri D'Arcy Hallworthilla on erikoislaatuinen tehtävä. Hänen yhtiökumppaninsa kotimaassa saa uniikin oikeuden järjestää ransakalaisen valokuvaajan näyttelyn, ja vain D'Arcy on oikea henkilö saattamaan Ranskasta valokuvat lähetettävään kuntoon. Noiden valokuvien joukosta löytyy kuva, ja alkaa paljastua lisää valokuvaajan ja D'Arcyn yhteydestä toisiinsa.

Näistä keitoksista Natasha Lester kuljettaa romaanin juonta kahdessa ajassa vuoroin. Kirja on teemastaan huolimatta imelällä sokerikuorrutteella ympätty teos. Näitä kuorrutettuja kohtauksia on ripoteltu enemmän kuin olisi ollut tarvetta tai juoni olisi sitä vaatinut - molemmissa aikatasoissa. Välillä se söi intoa lukea, ja mieli teki hyppiä kylmästi kappaleita yli. Ihan kaikkea ei tarvitsisi kertoa, jotain voi jättää lukijan arvailujenkin varaan.

Viime vuosina olen ollut huomaavinani, että viihdekirjallisuuden moniin tarinoihin ympätään todellisia henkilöitä lavasteiksi. Tässäkin kirjassa on puettu todella paljon faktaa fiktioksi. Jessin todellinen esikuva tai hahmo on ollut legendaarinen uraauurtava sotakirjeenvaihtaja Lee Miller. Lukijan onneksi Lester kertoo kirjan lopussa, mitkä ovat hänen mielikuvituksensa tuotetta, ja mitkä ovat suoraan lainattuja tai muunneltuja tapahtumia Lee Milleriltä. Koin jotenkin myötäloukkaantuneisuutta siinä, että melkeimpä ne tapahtumat, joista Lee muistetaan on lähes suoraan kirjassa sovitettu  osaksi Jessin elämään!

Tämä on ollut mielenkiintoinen, mutta minulle haastava kirja luettavaksi! Kirjan henkilöt ja teemat herättävät monia mietinnän aiheita. Tällä kertaa kirjailijan toteuttamassa muodossa se ei minua puraissut. Ilmiselvästi odotin vallan toisenlaista tarinaa. Tämä kirja pitänee vielä lukea uudemman kerran jossain toisessa välissä. Ehdottomasti!

Lester ei jätä tähän kirjaan Pariisi-teemaansa. Uuttakin on jo kuulemma tulossa "Diorin salaisuus". Muotikonservaattorin Kat Jourdan löytää isoäitinsä mökiltä arvokkaita pukuja, jotka ovat Diorin luomuksia. Uudessa kirjassa on tietysti salapoliisityö edessä, miten ihanat puvut ovat joutuneet isoäidin huomaan ja kaappiin! Se tietysti kiinnostaa!