Eeva Vuorenpää: Kaksi rantaa

Graafinen ulkoasu: Taittopalvelu yliveto  Oy



 

 

Eeva Vuorenpää

 

Kaksi rantaa

 

Minerva kustannus

2018

 

349 sivua + henkilöluettelo

 

Kirjastolaina

 

Edellinen kirja, jonka luin oli Tommi Kovasen ja Jenny Rostainin Kuolemanlaakso. Se oli kirja, jonka jälkeen oli pakko saada luettavaksi jotain, joka veisi ajatukset kauaksi pois. Eeva Vuorenpään kirjassa Kaksi rantaa mennäänkin kauas, nimittäin valtameren yli Yhdysvaltoihin 1920-luvun jazzia sykkivälle Manhattanin saarelle.

 

Kaksi rantaa on Hanna Kuitusen tarina. Se on tarina siirtolaisuudesta Yhdysvalloissa Atlantin takana New York-nimisessä "kaupungissa, joka ei koskaan nuku". Hanna on 17-vuotias matkustaessaan ensimmäisen kerran Atlantin yli. Hänen juurensa ovat vaaramaisemissa, jossa "välkkyi hopeinen järvenselkä" ja "ympäröivät tuuheat metsät" (mts. 11.) Näissä maisemissa sijaitsi Hannan kotitalo - Peuranmäki. Tilalla asui perhe, jossa vanhempien lisäksi eli yhdeksän sisarrusta, joista Hanna oli kolmanneksi vanhin.

 

Vuorenpää jakaa kirjansa neljään osaan. Ensimmäisessä osassa Hannan perhe kokee kovia, kun äiti kuolee synnyttäessään Hannan nuorinta sisarrusta - Mirja Orvokkia, joka myöhemmin myös menehtyi. Vaikka suru istuu tiukasti Peuranmäellä suurperheessä, oli myös talon sukulaisissa sitä vastoin elämän sykettä. Valtameren takana uudella mantereella asuu äidin veli perheensä kanssa, jolle Hannan perheen suruviesti kirjotettiin. Vastaus tuli aikanaan ja siinä kirjeessä Hannalle oli kutsu Isoon Omenaan valtameren taakse. Eno tarjosi Hannalle matkalipun, jos vain hänelle uusi elämä uudella mantereella kiinnostaisi.

 

Kirjan toinen osa on Hannan uuden elämän opettelua uusissa maisemissa, josta kerrotaan mm. kortissa Peuranmäelle näin:

Ameriikassa on aivan valtavan hienoja hotelleja. Ne on kuin pieniä kaupunkeja. Kerron nyt Plaza-hotellista, jossa olen töissä kesä touristiajan loppuun. Hotellin kiiltävissä alimmissa kerroksissa on monenlaisia hienoja kauppoja, kampaamo ja parturi, pesulaitos , vaatekauppoja, kauneudenhoitola, suutari ja kenkienkiillotuskoju, teatteri, musiikkisali, ja elokuvasali. Keskikerroksessa oli ravintolasaleja, lukusali ja seurusteluhuoneita. Ylimmissä kerroksissa sijaitsivat hotellivieraiden asuinhuoneet ja sitten vihon viimeisinä sijaitsivat kattopengermät ja puutarhat. Alakerrokseen voi ilman maksua poiketa melkei kuka tahansa, istuutua hetkeksi nojatuoleihin, jäädä lukemaan tai kirjottamaan kirjeitä niin kuin minä nyt ja sitten mennä menojaan tarvitsematta edes kiittää.(mts. 95)

Kirjan kolmas ja neljäs osa ovat reissuja puolin ja toisin valtameren kahden rannan välillä. Kummalle rannalle sydän lopulta sykkii?

Jos pidät Jeremy Archerin tarinoista tai olet koukussa chick lit -kirjallisuuteen, niin tässä on kirja sinulle. Kirjaan on Archerin kerronnan tavoin ujutettu viitekehykseksi merkittäviä tapahtumia amerikkalaisesta 1920-luvun elämästä: mm. Charles Lindbergin Atlantin ylitys lentäen ja näytteilija Rudolph Valentinon kuolema, johon oli syynä verenmyrkytys, löytyvät tarinan kerronnasta ja vilahtavatpahan tekstin lomassa myös nimet Mata Hari ja Greta Garbo....

 

Kirjan on myös lukenut mm. Omamaamansikka-blogia kirjoittava Johanna [täällä]. Olen hänen kanssaan samoilla linjoilla. Vuorenpään hahmot ovat lempeitä, maalaisihmisiä, joiden vieraanvaraisuus ja naapuriapu ovat itsestäänselviä asioita. Kirjan tunnelma on paikoin harras ja seesteinen, mutta siinpä taitaa olla tämän tarinan viehätys. Kirja saattaisi toimia kenties näytelmänä kesäteatterissa tai vastaavassa, onhan kirjailija dramaturgi ja tv-ohjaaja.

 

Kaksi rantaa on Eeva Vuorenpään viides kirja. Edelliset kirjat ovat trilogi hämäläisestä kartanoelämästä vuosilta 2007 - 2009 ja jatkosodan aikaan sijoittuva Arvet (2009).

Tässäkin kirjassa on ainesta Helmet-listalle. Osuma on  kohdassa 16. Kirjassa luetaan kirjaa. Hanna lukee misis Hoffmanille mm. Tolstoin Sota ja rauha -teosta.