Winston Graham
 |
|
Kuva: Eleanor Tomelinson Mammoth Limited
2014 Gummerus Kustannus Oy
|
Winston Graham
Poldak
Demelzan laulu
Gummerus Kustannus Oy 2016
Toinen painos
Uudistettu suomennos
Suomentaneet: Irmeli Sallamo ja Anuirmeli Sallamo-Lavi
576 sivua
Ross Poldak
Toinen painos
Uudistettu suomennos
Suomentaneet: Irmeli Sallamo ja Anuirmeli Sallamo-Lavi
576 sivua
Se vika naisten kanssa riitelemisessä on,
että heidän kauneutensa saa toisen unohtamaan asian
Ross Poldak
Kirjastolaina
Winston Graham (1908-2003) oli tuottelias kirjailija Isossa-Britanniassa. Maailmalla hänen 12-osainen Poldak-sagansa on varsin pidetty. Graham aloitti sukutarinan 1940-luvulla ja omalle suosikkilistalleni se nousi BBC:n tv-sovituksen ansiosta, jota YLE aloitti esittää syksyllä 2016. Viimeisen osan kirjasarjaan Graham kirjoitti vain muutamia vuosia ennen kuolemaansa.
Kirjasarjan ensimmäisessä osassa, Poldak kapinallinen, Ross Poldak saapuu takaisin isiensä maille Cronwalliin Yhdysvalloista, ontuvana ja arpinaamaisena, jossa hän oli ottanut osaa maan sisällissotaan. Poldak kuulee, että hänen isänsä on kuollut ja ensirakkautensa Elisabeth on mennyt kihloihin Francis-serkkunsa kanssa. Eipä tainnut Ross arvata palkatessaan keittiöpiiakseen Delmezan, millaisen tempun kohtalo heille järjestäisi. Tässä ensimmäisessä osassa minuun vetosi Poldakin aateluudesta huolimatta lojaali, isällinen suhtauminen tavallisiin kaivostyöläisiin ja haluun kantaa huolta heidän hyvinvoinnistaan.
Poldak kapinallinen sijoittuu vuosien 1783 - 1787 Cronwalliin, jossa seutu on ottanut elantonsa tinan ja kuparin louhinnasta. Lama vaivaa taloutta ja kaivoksia suljetaan. Vaatii Rossilta luonteenlujuutta, jos haluaa nostaa isänsä jalanjäljet esiin ja saada tila ja kaivostoiminta kukoistamaan..
Sukutarinan toisessa osassa, Delmezan laulu, Delmezasta on kasvanut epävarma, mutta mahdollisuutensa näkevä nuori nainen. Rossin vaimona eletään Cronwallissa vuosia 1788-1790. Delmeza kokee elämänsä epämukavana mutta auvoisena ja avioliiton myötä aatelisrouvan asema ei tunnu kotoiselta, vaan hän kokee oman syntyperänsä vuoksi seurapiirien koukerot ongelmallisena. Tämä synnyttää Delmezassa sekä sisäisen että ulkoisen dilemman. Hänen kokemassaan ristiriidassa näen sitä samaa, kuin Julian Fellowesin hahmossa Tom Bransonissa Downton Abbeyssä ajanjaksolla pari vuosisaataa myöhemmin. Tämä hahmohan oli jaarlin autonkuljettajana ja avioliittonsa nuorimman tyttären kanssa nosti hänen statustaan aatelisarvoon.
Muitakin yhtäläisyyksiä Downton Abbeyn henkilöihin on löydettävissä. Esimerkiksi, Verity Poldak, Rossin serkku, on mielestäni kuin Downton Abbeyn jaarlin keskimmäinen tytär Lady Edith Crawley. Molemmat ovat eläneet varsin suojattua elämää - Verity varsinkin. Verityn "eläessä" naisen asema valistuksen aikauden loppupuolella ei ole ollut hääppönen. Naisen kuului olla hauras, avuton, varsin epärationaalínen ja kaikenkukkuraksi oikeudellisesti sukulaismiesten valvonnassa. Mutta kuitenkin heissä molemmissa paloi oma halu hallita itseään ja tapaansa elää. On mielenkiintoista nähdä millaisen elämän Verity tulee viettämään. Tippuuko hänen elämänsä kudelmasta silmukoita ja pystyykö poimimaan ne takaisn puikolle vai yllättääkö hauraassa langassa solmu oven takana?
Grahamin tapa kirjoittaa on ollut ansiokasta tai kirjan suomennos on ollut onnistunut. En ole lukenut alkuperäteoksia enkä aiempia suomennoksia, vaikka ne ovatkin kirjastoni varastohyllyssä, mutta uusi suomennos ei tunnu vanhan lämmittelyltä, vaan istuu tyyliltään oikein sujuvasti suomen nykykieleen. Minulle hyvä tarinankerronta nostaa mielikuvat esiin - eräänlaisen mielenmaiseman. Tässä tarinassa kerronta on rikasta ja tv-sarjasta tutuksi tulleet jylhän kauniit merenrantamaisemat kallioineen piirtyvät sujuvasti yhteen omien mielikuvien kanssa - näinhän sen on kirjailija voinut nähdä.
Odotan kovasti saavani käsiini kirjasarjan kolmannen osan Poldak syytetty
Kirjasarjan ensimmäisessä osassa, Poldak kapinallinen, Ross Poldak saapuu takaisin isiensä maille Cronwalliin Yhdysvalloista, ontuvana ja arpinaamaisena, jossa hän oli ottanut osaa maan sisällissotaan. Poldak kuulee, että hänen isänsä on kuollut ja ensirakkautensa Elisabeth on mennyt kihloihin Francis-serkkunsa kanssa. Eipä tainnut Ross arvata palkatessaan keittiöpiiakseen Delmezan, millaisen tempun kohtalo heille järjestäisi. Tässä ensimmäisessä osassa minuun vetosi Poldakin aateluudesta huolimatta lojaali, isällinen suhtauminen tavallisiin kaivostyöläisiin ja haluun kantaa huolta heidän hyvinvoinnistaan.
Poldak kapinallinen sijoittuu vuosien 1783 - 1787 Cronwalliin, jossa seutu on ottanut elantonsa tinan ja kuparin louhinnasta. Lama vaivaa taloutta ja kaivoksia suljetaan. Vaatii Rossilta luonteenlujuutta, jos haluaa nostaa isänsä jalanjäljet esiin ja saada tila ja kaivostoiminta kukoistamaan..
Sukutarinan toisessa osassa, Delmezan laulu, Delmezasta on kasvanut epävarma, mutta mahdollisuutensa näkevä nuori nainen. Rossin vaimona eletään Cronwallissa vuosia 1788-1790. Delmeza kokee elämänsä epämukavana mutta auvoisena ja avioliiton myötä aatelisrouvan asema ei tunnu kotoiselta, vaan hän kokee oman syntyperänsä vuoksi seurapiirien koukerot ongelmallisena. Tämä synnyttää Delmezassa sekä sisäisen että ulkoisen dilemman. Hänen kokemassaan ristiriidassa näen sitä samaa, kuin Julian Fellowesin hahmossa Tom Bransonissa Downton Abbeyssä ajanjaksolla pari vuosisaataa myöhemmin. Tämä hahmohan oli jaarlin autonkuljettajana ja avioliittonsa nuorimman tyttären kanssa nosti hänen statustaan aatelisarvoon.
Muitakin yhtäläisyyksiä Downton Abbeyn henkilöihin on löydettävissä. Esimerkiksi, Verity Poldak, Rossin serkku, on mielestäni kuin Downton Abbeyn jaarlin keskimmäinen tytär Lady Edith Crawley. Molemmat ovat eläneet varsin suojattua elämää - Verity varsinkin. Verityn "eläessä" naisen asema valistuksen aikauden loppupuolella ei ole ollut hääppönen. Naisen kuului olla hauras, avuton, varsin epärationaalínen ja kaikenkukkuraksi oikeudellisesti sukulaismiesten valvonnassa. Mutta kuitenkin heissä molemmissa paloi oma halu hallita itseään ja tapaansa elää. On mielenkiintoista nähdä millaisen elämän Verity tulee viettämään. Tippuuko hänen elämänsä kudelmasta silmukoita ja pystyykö poimimaan ne takaisn puikolle vai yllättääkö hauraassa langassa solmu oven takana?
Grahamin tapa kirjoittaa on ollut ansiokasta tai kirjan suomennos on ollut onnistunut. En ole lukenut alkuperäteoksia enkä aiempia suomennoksia, vaikka ne ovatkin kirjastoni varastohyllyssä, mutta uusi suomennos ei tunnu vanhan lämmittelyltä, vaan istuu tyyliltään oikein sujuvasti suomen nykykieleen. Minulle hyvä tarinankerronta nostaa mielikuvat esiin - eräänlaisen mielenmaiseman. Tässä tarinassa kerronta on rikasta ja tv-sarjasta tutuksi tulleet jylhän kauniit merenrantamaisemat kallioineen piirtyvät sujuvasti yhteen omien mielikuvien kanssa - näinhän sen on kirjailija voinut nähdä.
Odotan kovasti saavani käsiini kirjasarjan kolmannen osan Poldak syytetty
♠ ♠ ♠
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti