 |
| Kannen suunnittelu: Elsie Lyons |
Ruusukoodi
The Rose Code
2021
Suomennos: Päivi Paju
HaperCollins
2021
675 sivua
Arvostelukappale
Kiitos kustantajalle!
Kate Quinn on julkaisuut uuden teoksen Ruusukoodi kahden hyvin luetun ja pidetyn romaanin Koodinimi Alice ja Metsästäjättären jälkeen. Uusimmassa kirjassaan Ruusukoodissaan Quinn palaa vanhaan teemaansa - salakirjoitukseen ja koodinmurtamiseen.
Ruusukoodi on kirjoitettu kahdessa ajanjaksossa, jossa tavataan samoja henkilöitä. Varhaisemmalla aikajanalla ollaan vahvasti koodinmurron ytimessä toisen maailmansodan alkuvaiheissa, ja toisaalla Quinn kuljettaa tarinaa vuoden 1947 jälkipuoliskolla, jolloin britti-imperiumissa odotettiin jo innolla prinsessa Elisabethin ja prinssi Philipin satuhäitä.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääosin brittiläisen sodanaikaisen tiedustelukeskus Bletchley Parkiin, jonne lahjakkaat koodinmurtajat olivat ratkomassa viholliselta siepattuja salattuja Enigma-kooderin viestejä.
Näissä toimissa kirjassa tavataan kolme naista. Kolme tyystin eri lähtökohdista Bletchley Parkin tullutta koodinmurtajaa. Heistä Osla on brittiaatelistoon kuulunut kanadalaissyntyinen nainen, jolla on suhteet siniverisiin debytanttina.
Mab on erittäin kunnianhimoinen vaatimattomimmista lähtökohdista Bletchley Parkiin tullut Itä-Lontoon kasvatti, jolle jokapäiväinen suupala on epävarmaa ja suuri huoli omasta toimeentulosta.
Beth on hiljainen puurtaja, jolla on ylivertainen kyky haivaita ja löytää unikki ratkaisu vaikeissa olosuhteissa ja tilanteissa. Hän on nainen, jonka aivot toimivat niin, jota toisten on vaikea ymmärtää.
Kate Quinn on kirjoittanut Ruusukoodin värikkääksi tarinaksi, jossa brittiläisen imperiumin sodanaikaiset kipupisteet nousevat hyvin esiin - romantiikkaa ja traagisia kohtaloita unohtamatta.
Suomennettu Ruusukoodi on mahtiopus sivumäärältään. Reilu 670 sivua on paljon yhteen kirjaan sijoitettuna. Minusta siinä on tarinankerronnallisesti paljon löysää, ja se olisi kaivannut tiivistystä. Ruusukoodi on kiehtova ja koukuttaakin, mutta se vaatii lukijalta paljon tietämystä sotahistoriasta ja koodinmurrosta, jotta tarinasta saisi kaiken mahdollisen lukunautinnon irti.
Olen lukenut aiemmat Quinnin suomennetut teokset ja olen pitänyt niistä paljon. Eli kyllä tämäkin kiinnostaa. Onpa aika paksu kirja!
VastaaPoistaAnneli, ehkäpä Sinä saat tästä kirjasta vielä enemmän irti kuin minä. Odottelen lukukommenttejasi! Kirjassa on kohtalokkaita juonenkäänteitä ja piti melko hyvin otteessaan vaikka sivumäärä on runsas.
VastaaPoistaTämä meni minulla nyt kuumaan ryhmään! Ja edellinen eli Metsästäjätär oli ilmestymisvuonnaan jännittävin kaikista kirjoista.
VastaaPoista♥♥
Leena, tästä on jo hyvä tovi, kun Ruusukoodin luin. Se ei nouse mielestäni lähellekään Metsästäjättären tasoa. Koin, että siinä on tarinallisesti paljon tiivistämisen varaa, onhan kirjassa sivu poikineen.
VastaaPoista