perjantai 16. helmikuuta 2018

Winston Graham: Musta kuu

Kuva: Robert Viglasky, "Helda Reed"
Mammoth Screen Limited 2017
Winston Graham

Poldark - Musta kuu

The Black Moon
1973
 
Suomennos: Lauri Sallamo & Anuirmeli Sallamo-Lavi
 
Gummerus
2018
 
618 sivua
 
Kustantajan arviointikappale
kiitos teille!
 
 
 
 
Winston Grahamin Poldark-kirjasarjan viidennen osan yllä "loistaa" pahamaineinen musta kuu. Eletään Cronwallin niemimaalla vuotta 1794 - kahden puolen. Maailmalla kuohuu: naapurimaassa Ranskassa on jo pian kymmenen vuoden ajan taisteltu vapauden, veljeyden ja tasa-arvon -nimissä. Vallankumouksen myrskyisät laineet tuntuvat moniaaltoisena Cronwallin kallioiselle rannikolle.
 
Edellisen osan, Warleggan, julkaisusta oli kulunut kirjailijalta jo parikymmentä vuotta, ennen kuin Musta kuu näkee päivänvalon. Tästä kirjailija on tehnyt lukijalleen selvää kirjan ensilehdillä. Hän kertoo siinä mm. näin:
Kirjotin vuosia sitten neljä romaania Poldarkien suvusta 1700-luvun Cronwallissa.Sen jälkeen kiinnostuin enemmän jännitystarinan punomisesta. Vaikka ajattelin, että jossain vaiheessa saattaisin mieluusti palata Poldarkien tarinan pariin, etäännyin heistä niin tunnelmaltani kuin tyyliltänikin aina vain enemmän. (mts. 9)
Lukiessani tämän kolmiosaisen kirjan ensimmäistä osaa, huomasin tämän itsekin ja  kaipasin sitä juonenpunojaa, jonka olin löytänyt aiemmista Poldark-kirjoista. Tohdinko vielä löytää hänet, kyselin jo mielessäni kirjan ensimmäisten lukujen jälkeen? Kun lukemisessa vauhtiin pääsin, verestyivät siinä samalla tekstintekijän mielikuvituksen ulottuvuudet ja Poldarkien ja Warlegganien solmut syvenivät ja sotkeutuivat mitä mehukkaimmilla tavoilla uudelleen. Hieno juttu taas on käsissä kaiken kaikkiaan.
 
Graham on luonut Mustaan kuuhun monenlaista teemaa. On nuorta rakkautta, vankeudesta pelastumista, hengenvaarallisia tilanteita jne. Itseäni ilahduttaa näissä Poldark-sarjan kirjoissa taidokas historian ja tarinan yhteensovittaminen. Tässä vuodessa 1794,  siis muutama vuosi ennen vuosisadan vaihdetta, naapurimaassa taistellaan aatelisvallan ja kansanvallan paremmuudesta, kun kumpiakin maita vaivaa alituiseen kurniva kansakunnan vatsa. Laineet lyövät kanaalin yli brittiläiseen saarivaltioon asti, mutta eivät kuitenkaan koskaan leviä sinne. Sitä vastoin kirkollisissa piireissä samoihin aikoihin kuohuu, sillä uusi uskonnollinen aate, metodismi, nostaa päätään anglikaanisen kirkon sisällä ja se näkyy myös Namparassa Poldarkien maiden liepeillä, kun Delmezan veljet tulevat yllättäen Rossin tiluksille...
 
Winstron Graham tuo tässä kirjassa tukun uusia henkilöitä estraadille tai nostaa vanhoja jo valmiina marginaalissa olevia esiin parempiin valoihin. Yksi mielenkiintoisimmista henkilöistä on mielestäni Bartholomew (Tholly) Tregirls - koukkukäsinen, rumanaamainen, merikarhu ja sotaratsu, joka oli tuntenut Rossin jo poikasesta asti - Rossin isän Joshuan kavereita. Tämä mies kävi näyttäytymässä muutamaan otteeseen kirjan sivuilla. Hänen kohdallaan olisin kaivannut ehdottomasti suurempia saappaita tälle miehelle.

Minua viehätti myös kirjan henkilöissä nuori miehenalku Geoffry Charles Poldark, Rossin veljen ja Elizabethin ainokainen. Hänessä näen sitä samaa moraalista selkärankaa, joka on "poldarkia"  parhaimmillaan. Mielenkiintoisaa on seurata, jos kirjasarjaa suomennetaan lisää, miten nuoren herran ja Warlegganin esikoisen, Valentinen, tulevaisuudet kohtaavat. Tuleeko tästä samanlainen taistelupari kuin Ross ja Warleggan vai onko sellainen odotettavissa Jeremyn ja Valentainen kohdalla? Sen aika näyttää.

Harvoinpa olen päässyt lukemaan samaan aikaan kirjaa ja katsomaan äsken lukemaani tarinankohtaa omalta televisiolta elokuvana. Tämä Musta kuu on löyhähkö perusta nyt televisiossa nähtävälle kolmannen tuotantokauden jaksoille.

Tämän kirjan asetan myös vuoden 2018 Helmet-haasteeseen. Omalla listalla löydät sen kohdasta 40. Kirjassa on lemmikkieläin. Näitähän ovat esimerkiksi Agatha-tädin kissa Smollet & Delmezan sekarotuinen koira Garrick.

2 kommenttia:

  1. Niin mielelläni seuraan Poldakia televisiosarjana. Upeita Cornwallin maisemia. Mieheni luki jonkun näistä kirjoista, mutta oli sitä mieltä, että keskittyy mielummin tv-sarjan katsomiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Vai niin, no minä olen tykännyt tästä Grahamin sarjasta ihan ensimmäisestä kirjasta lähtien. Näistä viidestä kirjasta eniten olen pitänyt juuri tuosta Warlegganista (Poldark vastatuulessa). Mielestäni siinä on osunut "kaikki" juonellisesti kohdalleen. Muistan hamassa menneisyydessä lukeneeni näitä kirjoja jo 1980-luvulla nuorena koululaisena, jotka vaikuttivat jo silloin niin, että lukemisesta tuli minulle yksi hyvä tapa nollata arkinen aherrus.

      Täytyy kyllä yhtyä Sinun ja miehesi mielipiteeseen, että tämän uusvanha tv-sarja (aikaisempia osia nähtiin jo muuten 1970-luvulla) on kyllä hyvä. Siinä näyttelijäkaarti on hyvin valittu. Varsinkin Geroge Warleggania näyttelevä Jack Farthing on kyllä onnistunein näyttelijä mielestäni rooliaan näyttelemään. Vai mitä mieltä olette?

      Poista