Riihikuivaa satoa Jylhäsalmella
Karisto
2021
269 sivua
Kirjastolaina
Jo useampana suvena Kirsi Pehkosen Jylhäsalmi-kirjasarja on kuulunut kesääni tavalla tai toisella. Niin tänäkin vuonna, tosin kesä alkaa pikku hiljaa menettää värikylläistä kukkeuttaan syksyisiiin tuiverruksiin, ennen kuin tällä erää tavoitin Pehkosen uutukaisen. Kirjastossa varauslista oli ennättänyt jo ennätyspitkäksi, ennen kuin minä pääsin lukuhalukkaiden letkan jatkoksi.
Pehkonen on kirjoittanut jälleen taattua kesätarinaa Jylhäsalmen jylhiltä rannoilta. Tätä kirjaa käännellessä olen miettinyt kirjan kantta monesti lukurupeamien aluksi. Tässäkin kannessa maalaisidylli on kauneimmillaan: ohrasato pellossa lähes korjuukypsänä odottamassa puimureita ja traktoreita sadokorjuuseen. Ehkä kuvaavampi kansi olisi ollut tarinan kannalta rantamaisemissa kallioisella paikalla laituri, jossa kesäiset touhut menossa. Tiedä sitten?
Aikaisemmissa kirjoissa Pehkonen on vienyt lukijan lossikahvila Lossarin maisemiin. Lossari on saanut uuden terassin ja maakuntalehteen täytyy saada jonkin sortin juttua. Sitä on tullut tekemään Freelancer-toimittaja Laura, jolla on tarkoitus juttuttaa tekijöitä, Lossarin omistaja Sirkkaa ja tietysti kahvillassa kupposiaan kumoavia ja jätskituutteja tuhoavia kesävieraita. Juttumatka veikin Lauran ihan kesävieraaksi Jylhäsalmelle, ja monet meille lukijoille ennestään tutut Lossarin kanta-asiakkaat tekivät myös omat tuttavuutensa Lauran kanssa mm. tuo lupsakka Pennasen Vate....
Riihikuivaa satoa Jylhäsalmella kirjan toinen päähenkilö löytyy Lauran jututettavien joukosta. Äidin työkaveri Sari on paikallisen pankin pankinjohtaja. Tuo pieni pankki on myllerryksissä, sillä paineita fuusioitumiseen on esitetty, ja se on saanut lieveilmiötkin liikkeelle. Pitkälti näiden henkilöiden ympärille Pehkonen on luonut kirjasarjan viidennen kirjan.
Silmiin pistävää tässä kirjassa on nuo Lauran mahdollisten juttujen aiheet, jotka on kirjoitettu kursiivilla. Tiedän, että freelancer-toimittajat pitävät silmänsä ja korvansa auki kirjailijoiden tavoin. Teemoja kirjataan muistiin tavalla jos toisella. Aiheet, kun voivat tulla vastaan lähes missä tai mistä tahansa, ja ne on saatava tuoreeltaan muistiin, muuten ne unohtuvat sen siljan tien. Silmiin ne kuitenkin kävi tällä kertaa, kun sivu toisensa jälkeen löytyi otsikkovaihtoehtoja ja juttuaiheita tähän tyyliin:
"Maalaisromantiikkaa Jylhäsalmella' se olisi ihan nappi otsikko parisuhdejutulle. Tai Kypsää rakkautta navetan katveessa. tai ehkä Lannantuoksuista lempeä. No, ehkä ei." (mts. 243)
Kiva kesäkirjasarja Jylhäsalmen sydämestä Lossarin ja pikkumökin kupeesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti