Juha T. Hakala: Tulevan maisterin graduopas

Juha T. Hakala

Tulevan maisterin graduopas

Gaudeamus
2017

e-kirja

244 sivua

 

Kun homma on mokattu, niin kaikki korjaavat toimenpiteet sotkevat sen entistä pahemmin.
 

Finaglen neljäs laki

 

 

Tästä opuksesta on pakko kirjoittaa muutama rivi ja muistella hetki niitä aikoja, kun minä ja Diipani koitimme ottaa toisistamme mittaa - ihan tosissaan. Koville se otti, sen tunnustan, mutta siihen oli silloin yksi pelastus Juha T. Hakalan "Melkein maisterin entistä ehompi niksikirja, Gaudeamus 2008". Tuosta koitoksesta on jo seitsemän mennyttä kesää. Nyt Hakala on taas asian äärellä helpottamassa "polosten" elämää, kun lopputyö on edessä ja ei mistään oikein löydä langanpäätä. Helpota ihmeessä hetki oman ongelmasi kanssa ja uhraa vaikka yksi päivä Hakalan ajatuksenjuoksulle. Uskon, että se kannattaa!

 

Tämä oma kokemukseni Diipasta on karu. Pienessä yliopistossamme ja vielä pienemmässä tiedekunnassa oma professorini oli kutsuttu suurempaan yliopistoon saman alan professuuria hoitamaan, kun minä reppana aloin miettiä omaa aihetta lopputyölleni. Yksinäistä oli. Tällä oppisuunnalla oli kyllä lehtori, mutta hän oli omasta  viritelmärakenteestani niin kovin kaukana, melkein kuin itä lännestä. Professorilla oli assarinaan touhukas  jatko-opiskelija, joka jollain tavoin yritti ymmärtää minua ja diiparaakilehaaveitani, mutta hänen mielenkiintonsa oli tyystin omassa väitöskirjaprojektissaan. Olin tosi yksin oman asiani kanssa. Mietin, miten pääsisin eteenpäin.  Matkallani eksyin tuskissani yliopiston kirjaston hyllyjen väliin, josta löytyi Hakalan niksikirja Diipan tekemiseen. Se oli rentoa tekstiä vakavasta ja isosta möröstä. Hakala neuvoi ja ohjasi, miten  saadaan kovien mustien kansien väliin tutkielma, jossa päällä ja kirjan sidosreunassa lukee lehtikullalla painettu teksti DIPLOMITYÖ. Se kirja toimi minun tutkielmani ainoana ohjaajana.

Edellisestä kappaleesta voi jo päätellä, että nyt on edessäsi graduoppaiden äiti. Tässä opuksessa , niin kuin niissä edellisissä versioissa, Hakala on päästänyt pulmistaan yli monta lopputyöntekijää hyvin tuloksin.  Hän antaa oivasti vinkkejä mm. siihen, kuinka rajaa aiheensa niin, että kaikki tarpeellinen tulee mukaan, mutta muu sälä jää sen ulkopuolelle. Hyvin rajattu juttu on muuten helppo pitää näpeissä ja sitä on mukava työstää - siitä on nyt kokemusta ja se vie pitkälle. Usko pois.

Kasvatustieteitten proffa ja dosentti on niputtanut hyvät tärpit kaikenlaisten kirjallisten raporttien ja tutkielmien tekemiseen. Voinkin todeta, että ilman Hakalan silloista niksikirjaa, olisi oma akateeminen taipaleeni ollut lopputyön osalta projekti, joka olisi vienyt teekkarista kaikki irrotettavat mehut ja enemmänkin. Nyt minä ja kansitettu Diipa olimme vain juoksustamme voipuneita. Matka oli antoisampi kuin itse tulos, vaikka kuulemma oiva tekele omana aikanaan olikin. Kiitos proffa, Juha T. Hakala!
 

Kun akateemisten opinajojen viimeinen ponnistus tulee valmiiksi, sen voidaan todeta lisäävän tekijänsä hyvinvointia. Siis Helmet-haasteessa tämä opus löytyy kohdasta 4. teos lisää hyvinvointiasi.