perjantai 23. huhtikuuta 2021

Karin Slaughter: Vaikeneva vaimo

  

Kansikuva: Shutterstock
Karin Slaughter

Vaikeneva vaimo

The Silent Wife

2020

Suomennos: Päivi Paju

HarperCollins

2021

651 sivua


Arvostelukappale

kiitos kustantajalle!


Yhdysvaltalainen luettu kirjailija Karin Slaughter on tänä keväänä jo pitkään keikkunut lukupinossani. Näin on. Se on joutunut tekemään tilaa kirjastolainoille, joilla on ollut halukkaita lukijoita minunkin jälkeen ihan letkaksi asti. Nyt vihdoin sain tämän mahtiopuksen kahlattua läpi, ja se tulikin aloitettua useamman kerran alusta.

Vaikeneva vaimo on minulle hankala, mutta mielenkiintoinen luettava. Ensinnäkin Slaugterin tuotanto on ollut kokonaisuudessaan minulle täysin vieras. Tämä vaikeneva vaimo on ensimmäinen kirja, jonka häneltä luin. Ei ollut ihan paras idea hypätä keskelle laajaa kirjagalleriaa. Tämän kirjailijan tuotanto on ehkä niitä, joita kannattaa lukea kirja ilmestymisjärjestyksessä, jos haluaa perehtyä tarkemmin Sara Lintonin ja Will Trentin puuhiin.

Karin Slaughterin kirja Vaikeneva vaimo on kirjoitettu kahteen vuorottelevaan aikajänteeseen. Toisaalta kirjailija kuljettaa juonta kahdeksan vuotta aiemmissa tapautumissa, kuin silloisessa reaaliajassa, jossa Saran entinen mies Jeffrey tutkii kadonneiden ja kuolleiden naisten tapauksia tiiminsä kanssa. Toisaalta taas kirjailija kertoo tilanteita nykyajassa, jossa Sara kumppaneineen nostaa Jeffreyn tutkimuksia päivänvaloon osin risitiinvalottaen. Onko vanha tuomio väärä, kun tapahtumia on jatkunut vielä tuomion julistamisen  jälkeenkin?

Kirjailijan 20. teos Vaikeneva vaimo on osa Will Trent -sarjaa, jossa tarina alkaa kohdasta, jossa nuori nainen löytyy metsästä eläinten raatelemana. Naisen ruumiissa on havaittavissa niskassa pistojälki, joka vie tutkimukset menneesseen kahdeksan vuoden taakse. Toisaalta keskellä vankilamellakkaa Will Trent jututtaa vankia, joka haluaa kertoa menneistä ajoista...

Vaikka lukijana en pienistä hätkähdä, tämä lukukokemus oli inhorealistinen. Karin Slaughter kirjoittaa vahvasti alleviivaten amerikkalaisesta naisiinkohdistuvasta väkivallasta ja sen raa'asta olemuksesta, eikä jätä yhteiskunnan epäkohtia huomioimatta. En suosittele tätä kirjaa ihan herkemmille lukijoille, jotka kuitenkin nauttivat dekkareiden lumosta.

Kirja on juonivedoltaan todella verkkaisesti käynnistyvä, mutta yllättävä, joten jos olet viihtymyt aiempien Karin Slaughterin hengentuotteiden ja kirjojen parissa, uskon, että tämäkin kirja kuuluu Sinulle kastiiin  ihan luettava

2 kommenttia:

  1. Minulle tämä oli haluttu, sopiva ja jotain samaa kuin hänen parhaissaan. Leski vuoden verran jäi kesken...

    Todella yllättävä se yksi J.- kuvio ja etenkin tekijä. En ikinä arvaa murhaajaa ja Mai aina vain!

    ♥♥

    VastaaPoista
  2. Leena, minulle tämä Slaughter on uusi tuttavuus, hyppy keskelle ennen tuntematonta. Ei ehkä hänen paras tapa tutustua kirjailijaan ja hänen teoksiinsa. Tämän kirjan koin kovin raa'aksi, joten varmaan menee hetki jos toinenkin ennen kuin palaan Karinin teosten pariin.

    VastaaPoista