sunnuntai 31. toukokuuta 2020

Joanne Harris: Mansikkavaras

Joanne Harris

Mansikkavaras


Stawberry Thief
2019

Suomennos: Satu Leveelahti

Otava 2020

380 sivua + kiitokset

Kirjastolaina


Kun Joanne Harris vuonna 1999 julkaisi Chocolatin (Pieni suklaapuoti), se oli maailmalla jo ilmiö sinällään. Vuotta myöhemmin tuo ihana suklaatarina filmatisointiin, jossa hurmaava Juliette Binoche esitti Vianne Rocheria, joka suklaantekotaidoillaan järkytti silloista Lansquenet-sous-Tammesin konservatiivista elämänmenoa. Parikymmentä vuotta myöhemmin suklaatarina on saanut jatko-osan, neljännen sellaisen: "Mansikkavaras", joka tarjoaa meille Vianne Rocherin faneille uuden tarinan makuelämyksineen.

Mansikkavaras on päiväkirjamuotoon kirjoitettu teos. Siinä päivittaiset merkinnät on kirjoitettu niin, että riistiinvalotus on tehty Viannen, hänen nuorimman tyttärensä Rosetten ja Reynaud-papin merkinnöistä.

Nyt tässä kuvitteellisessa kylässä Viannen tytär Anouk on lentänyt pois pesästä, ja äidinsydän kaipaa ja kantaa huolta aikuistuneesta lapsestaan. Lohtua tuo hänen nuorempi tytär, joka tuskin koskaan jättää omaa äitiään. Rosette on poikkeava lapsi monella tapaa - hän on iältään kuudentoista, mutta puhuu harvoin (tosin toki omalla tavallaan). Hänen paras luottoystävänsä on Bam-apina. Bam on "mielikuvitusleikkitoveri", joka ilveilee ja elehtii, ja jota muut eivät voi aistia sen tempauksia. Viannen sydäntä riipii se, että hän tietää poikkeavan lapsen aiheuttavan selän takan ilkeämielistä puhetta. Toisinajattelijoitakin on. Yksi heistä on Narcisse (kukkakauppias), joka ymmärtää nuorta ihmistainta. Hänen kanssaan Rosette on solminut poikkeuksellisen lämpimän ystävyyssuhteen.

Nuoren Rocherin maailma mullistuu, kun Narcisse kuolee, ja hän testamenttaa arvometsän Rosettelle. Ahneet ja ahdasmieliset Narcissen sukulaiset tulevat nyt noukkimaan murusia Narcissen tilalta. Narcissen liiketila on vuokrattu, ja sinne on tullut uusi yritys. Tatuoija, joka järkyttää samoin kuin Vianne kylän harmoonista järjestystä parikymmentä vuotta aiemmin. Suuren osan kirjasta saa Narcissen kirjallinen tunnustus papille, joka on hänen testamenttinsa toimeenpanija. Tunnustus ravistaa omalla erikoisella tavalla arkirytmiä kylänraitilla.

Mansikkavaras on monella tapaa ihana kirja ja tarina. Siinä on vahvoja universaalisia teemoja. Vahvimpana ehkä esiintyvät äidin tunteet rakkaudesta lapseen, ja samalla sen vaikeudesta päästää lasta irti, kun on sen aika - aika antaa kokeilla omien siipien kantavuutta. 

Kirja on kiehtova itsenäinen jatko-osa suklaapuodin ystäville. Suosittelen suurella lämmöllä!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...