Ruth Hogan
Kadonneiden tavaroiden vartija
The Keeper of Lost Things
2017
Suomennos: Susanna Tuomi-Giddings
Bazar Kustannus
335 sivua
Ennakkokappale ilmestyy
16.1.2019
Saadessani Bazarin kevätkatalogin hyppysiini, olin lukiessani käännellyt esitteen sivujen kulmia niistä teoksista, jotka saattaisivat kiinnostaa. Yksi kulma oli esitteessä käännetty myös tämän kirjan kohdalla. Se tuntui vievän minut sellaiseen ympäristöön, josta saattaisin pitää. Minä nautin kieltämättä vanhojen tavaroiden ympärille kietoutuvista tarinoista. Ne yksinkertaisesti kiehtovat. Ne henkivät jotain menneistä ajoista. Erityistä mielenkiintoa herättävät ne esineet, joiden omistaja on jotenkin linkittynyt minuun.
Tässä kirjassa Ruth Hogan vie lukijansa Paduan taloon Lontoossa, jota ympäröi tuoksuva ruusutarha. Sen on istuttanut iäkäs kirjailija Anthony Peardew, joka kaipaa edesmennyttä nuorikkoaan. Hänen apunaan on Laura, jolla on takanaan rankanpuoleinen ihmissuhde. Hänelle Padua on pakopaikka "pysähtyneeseen aikaan".
Anthony on kirjailija, jolla on lukitun huoneen hyllyjen ja kaappien uumenissa lukuisia löytötavaroita vailla omistajaa. Jokaisesta esineestä on dokumentoitu löytöpaikka ja -aika. Näiden esineiden taakse kätkeytyvät lukuisat tarinat.. Anthonyn kuoltua, tuon löytötavara-aarteiston ja Paduan talon, hän on testamentannut Lauralle sillä ehdolla, että hän jatkaa kadotettujen tavaroiden omistajien etsintää.
Kirjan toinen aikakausi sijoittuu niin ikään Lontooseen pieneen kustantamoon, jossa Anthonyn novellikollaasi on lojunnut vuosien ajan paitsiossa. Kustantamoa johtaa mies, nimeltään Pommikone ?! avustajaan Eunice, joka toivisi suhteensa Pommikoneeseen olevan muutakin kuin vain platonista työkaveruutta. Kirjan takaumasta nousee myös dilemma kuolleen kustantajan kadonnesta uurnasta tuhkineen.
Bloggarin "Anun ihmeelliset matkat" tavoin minäkin tykästyin kirjan oivaan dialogiin, joissa kukkii tahaton tilannekomikka. Se sai ainakin minun suupieleni kaartumaan kohti korvia kerran, jos toisenkin. Päivänpaisteen ihana luonnollisuus oli piristävä henkilöhahmo tähän tarinaan.
Minäkin kiitän kustantajaa yllättävästä "joululahjasta", joka saapui mielenkiintoisella tavalla. Yllätyin kovasti, kun postin "pulla-auto" tuli pihalle ja kuski toi kotiovelle pienen pussukan, joka sisälsi tuon Anunkin saaman pieninen suklaalevyn. Myöhemmin saapui toki sen kaveriksi tarkoitettu kirja. Kaunis kiitos!
Jään uteliaana odottamaan Hoganilta uutta suomennettua kirjaa: "The Wisdom of Sally Red Shoes", ilmestyy syksyllä 2020!
Kirjan toinen aikakausi sijoittuu niin ikään Lontooseen pieneen kustantamoon, jossa Anthonyn novellikollaasi on lojunnut vuosien ajan paitsiossa. Kustantamoa johtaa mies, nimeltään Pommikone ?! avustajaan Eunice, joka toivisi suhteensa Pommikoneeseen olevan muutakin kuin vain platonista työkaveruutta. Kirjan takaumasta nousee myös dilemma kuolleen kustantajan kadonnesta uurnasta tuhkineen.
Bloggarin "Anun ihmeelliset matkat" tavoin minäkin tykästyin kirjan oivaan dialogiin, joissa kukkii tahaton tilannekomikka. Se sai ainakin minun suupieleni kaartumaan kohti korvia kerran, jos toisenkin. Päivänpaisteen ihana luonnollisuus oli piristävä henkilöhahmo tähän tarinaan.
Minäkin kiitän kustantajaa yllättävästä "joululahjasta", joka saapui mielenkiintoisella tavalla. Yllätyin kovasti, kun postin "pulla-auto" tuli pihalle ja kuski toi kotiovelle pienen pussukan, joka sisälsi tuon Anunkin saaman pieninen suklaalevyn. Myöhemmin saapui toki sen kaveriksi tarkoitettu kirja. Kaunis kiitos!
Jään uteliaana odottamaan Hoganilta uutta suomennettua kirjaa: "The Wisdom of Sally Red Shoes", ilmestyy syksyllä 2020!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti