Kiivilinnun kutsu
Vihdoin, todellakin vihdoin sain luettua tämän Larkin mahtiopussetin kolmannen osan Kiivilinnun kutsun. Se oli mielenkiintoinen ja viihdyin verrattain hyvin sen sivujen äärellä, vaikka lukusessio katkesi muiden kirjojen pyrkiessä väliin, mutta Larkin tarina kesti hyvin mielessä, ja sen pariin on helppo palata taukojenkin jälkeen.
Minäkin kuulun siihen lukijakuntaan, jotka pettyivät kun saivat tietää kustantajan ratkaisun, että tätä kolmatta osaa tuskin suomennetaan. Onneksi se kuitenkin tehtiin ja päätös pyörrettiin. Kiitos siitä. Nautin nimittäin suunnattomasti trilogian ensimmäisestä osasta. Se osui ja upposi. Toinen ei purrut ihan niin hyvin, mutta tämä kolmas osa Kiivilinnun kutsu on taas sellaista, johon uppouduin kuin kuuma veitsi voihin.
Kolmatta osaa lukiessani voin todeta ihan sitä samaa mitä Kirjarouvan elämää blogin Piritta totesi (täällä), Sarah Lark on armoitettu tarinaniskijä, mutta tiivistys olisi ollut enemmän kuin paikallaan. Piritan ynnäämät setin 2648 sivua on paljon, mutta setin kaikki kirjat ovat helppolukuisia ja koukuttavia. Tämä kolmas osa lähes kilon kirja asetti omat rajoitteensa siihen, missä ja miten sen sivuja kannatti selailla. E-kirjana se olisi ehkä parasta lukea.
Kiivilinnun kutsussa minua sykähdytti ennen kaikkea kirjan ehdoton päähenkilö Gloria Martynin elämä, toisin loppuratkaisu oli minulle pienoinen pettymys. Olisin luonut sen jotenkin toisenlaiseksi.
Jos kaipaat lomallesi lukemista, hyvin voit sen aukon täyttää Sarah Larkin Uuteen Seelantiin asemoidulla setillä. Itsekin aion sen uudelleen vielä lukea. Suosittelen sitä Sinulle! Viihdyttävä lukupaketti!
Kiitos lukuvinkistä, tai oikeastaan muistutuksesta, että tämä kirja on ilmestynyt. Olen lukenut kaksi ensimmäistä, ja ilman muuta tämä kolmas menee lukulistalle.
VastaaPoistaHyviä lukuhetkiä Sinulle. Odottelen sitten lukutunnelmiasi mielenkiinnolla.
VastaaPoista