 |
| © Kirsi Pehkonen & Karisto |
Kirsi Pehkonen
Sydämenasioita Jylhäsalmella
Karisto
2017
Kirjastolaina
Voi miten ihastuttavan romanttinen ja rentouttava kirja talvipäivän iltojen keskelle, kun aurinko antoi odottaa itseään. Se sopi minun saumaani, kuin kuuma kanakeitto pakkaspäivään. Tässä kirjassa on virkistävästi "Chick lit -kauraa", mutta ei liiaksi.
Kirjan juoni on yksinkertainen, mutta silti niin kovin raikas ja koukuttava. Omaa avoeroaan poteva Riina on juuri valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi ja opettajan pestejä on haettu niin, että sormiin on tarttunut jo näppäimien kuvat tietokoneen näpyttelystä. Riina on vailla kesähommia. On kuin sattuman oikku, että Sirkka-täti on vailla kesäapua Lossari-kahvilassa Jylhäsalmella Savossa. - Siis sinne, kun ei ole parempaakaan tekemistä, tuuma Riina ja pakkaa kimpsunsa ja hyppää onnikan matkaan - nenä kohti uusia tuoksuja.
Kaikki alkaakin mallikkaasti ja sydänsurutkin helpottavat, kunnes Sirkka-tädille tapahtuu onnettomuus - kättä ja jalkaa laitetaan pakettiin. Lossirannan kahvilanpidosta tulee nyt Riinan vastuuvaltakunta. Asiakkaita käy omaan tappavaan tahtiinsa. Kylän kaksilahkeisetkin tulevat jollain tavoin tutuksi "baarikärpäsiä" myöten, jotka käyvät silmäilemässä uutta kahvinkeittäjää Lossarilla....
Kirsi Pehkonen kertoo ihastuttavasti jutustellen Riinan päivistä Lossarilla ja sen lähitienoilla. Tekstistä huomaa, että kielen ammattilainen on ollut asialla. Kirjan dialogi on mitä herkullisinta savolaismurretta, joka vie helposti mukanaan "istumaan" Lossarin kahvilan pöytien ääreen kuulemaan ja kuulostelemaan muidenkin asiakkaiden kuulumisia. Voi melkein lukiessaan tuoksutella kahvilan uunituoreitten leipomusten tuoksut tai tuntea Riinan käytössä olleen pikku mökin laiturilla tuulen tuiverruksen ennen ukkosta. Välillä täytyi itsekin laittaa tippumaan kahvinkeitimeen kuppi kuumaa kahvia kirjan seuraksi.
Kiva kirja iltalukemistoon, joka antoi mukavat yöunet!
Mietinpä pitkään mihin kohtaan Helmet-lukuhaastelistassa tämän Pehkosen kirjan sijoitan. Se kun olisi mahtunut moneenkin kohtaan. Lopulta pähkäilyni tuotti tuloksen ja se löysi paikkansa kohdassa 48. "Haluaisit olla kirjan päähenkilö" Silmäniskulla toki varustettuna - miksikäs ei!
Kirjan juoni on yksinkertainen, mutta silti niin kovin raikas ja koukuttava. Omaa avoeroaan poteva Riina on juuri valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi ja opettajan pestejä on haettu niin, että sormiin on tarttunut jo näppäimien kuvat tietokoneen näpyttelystä. Riina on vailla kesähommia. On kuin sattuman oikku, että Sirkka-täti on vailla kesäapua Lossari-kahvilassa Jylhäsalmella Savossa. - Siis sinne, kun ei ole parempaakaan tekemistä, tuuma Riina ja pakkaa kimpsunsa ja hyppää onnikan matkaan - nenä kohti uusia tuoksuja.
Kaikki alkaakin mallikkaasti ja sydänsurutkin helpottavat, kunnes Sirkka-tädille tapahtuu onnettomuus - kättä ja jalkaa laitetaan pakettiin. Lossirannan kahvilanpidosta tulee nyt Riinan vastuuvaltakunta. Asiakkaita käy omaan tappavaan tahtiinsa. Kylän kaksilahkeisetkin tulevat jollain tavoin tutuksi "baarikärpäsiä" myöten, jotka käyvät silmäilemässä uutta kahvinkeittäjää Lossarilla....
Kirsi Pehkonen kertoo ihastuttavasti jutustellen Riinan päivistä Lossarilla ja sen lähitienoilla. Tekstistä huomaa, että kielen ammattilainen on ollut asialla. Kirjan dialogi on mitä herkullisinta savolaismurretta, joka vie helposti mukanaan "istumaan" Lossarin kahvilan pöytien ääreen kuulemaan ja kuulostelemaan muidenkin asiakkaiden kuulumisia. Voi melkein lukiessaan tuoksutella kahvilan uunituoreitten leipomusten tuoksut tai tuntea Riinan käytössä olleen pikku mökin laiturilla tuulen tuiverruksen ennen ukkosta. Välillä täytyi itsekin laittaa tippumaan kahvinkeitimeen kuppi kuumaa kahvia kirjan seuraksi.
Kiva kirja iltalukemistoon, joka antoi mukavat yöunet!
Mietinpä pitkään mihin kohtaan Helmet-lukuhaastelistassa tämän Pehkosen kirjan sijoitan. Se kun olisi mahtunut moneenkin kohtaan. Lopulta pähkäilyni tuotti tuloksen ja se löysi paikkansa kohdassa 48. "Haluaisit olla kirjan päähenkilö" Silmäniskulla toki varustettuna - miksikäs ei!
Hieno postaus. Tämän kirjan haluan lukea, jo sen vuoksi että siinä on dialogia savoksi.
VastaaPoistaHei Anneli, kiitos. Kirja on ehdottomasti lukemisenarvoinen... se vetää vielä väkisin hymyn minun kasvoilleni, vaikka kirjan lukemisesta onkin jo pienoinen tovi.
VastaaPoistaTämä on ihana kirja, olen sen aikoja sitten lukenut ja sarjan toista kirjaa odottelen :)
VastaaPoistaHei, kiitos kommentista... niin kuin postauksesta voit/voitte todeta, minäkin tykästyin kirjaan ja sen raikkaaseen tyyliin. Siitä ei voi tulla kuin hyvälle tuulelle. Minä myös asetun tämän letkan päähän odottamaan uutta jatko-osaa Riinan elämästä.
VastaaPoista