 |
Jeffrey Archer
Vaietut salaisuudet
Best kept secret
2013
Suomennos: Auri Paajanen
2013
Suomennos: Auri Paajanen
Sirtuuna kustannus Oy
2017
431 sivua
Kirjastolaina
Tämän kirjan kohdalla lukuprojekti on venynyt kaikenlaisten sattumien johdosta yllättävänkin pitkäksi. Ei kuitenkaan siitä syystä, että kirja olisi ollut huono - ei lainkaan, vaan usein vuoden taitteet ovat meille itse kullekin kiireisimpiä aikoja - näin myös minulle. Onneksi laina-aikaa sai kirjastosta lisää, vaikka varauksia oli jo tehty pienen jonon verran.
Tämä, niin kuin kirjasarjan kaksi aiempaa osaa, on laatukirjallisuutta. Archer on taitava kirjoittaja, jonka käden jälkeen helposti tykästyy - minä ainakin. Kirjailija aloittaa siihen, mihin aiempi teos jäi. Hän ei jää kuitenkaan vatvomaan sitä, vaan ryhtyy punomaan heti uutta juonta. Itse olisin päättänyt Isän synnit -teoksen tuohon lordikanslerin päätökseen Barringtonin suvun perijästä ja tehnyt sen lukijalle kerralla selväksi. Nyt tuo ylähuoneen päätös tulee lukijan tietoisuuteen "Esipuheessa", jonka jälkeen vasta kunnon tarina saa alun. Jollakin tavoin tuo päätös jää irrallisena roikkumaan koko kokonaisuudessa - se ei oikeen mielestäni sovi tai istu mitenkään tämän kirjan osaksi.
Vaietut salaisuudet -teoksessa Archer on nostanut kolme isompaa kokonaisuutta esiin, joiden ympärille tarina kietoutuu. Nämä ovat: Jessica Barrington ja hänen tulonsa perheeseen, pörssikeinottelu ja vaalit sekä Sebastian ja Harry Cliftonin puuhat. Nämä kolme kokonaisuutta on punottu tapahtumaketjuun, joka alkaa vuodesta 1945 ja päättyy vuoteen 1957.
Archer on, nin kuin jo mainitsin, taitava kirjoittaja. Tuntuu, että tässä ensimmäisessä "osassa" on menty sieltä, mistä aita on selvästi matalin. Esimerkiksi tässä Jessican tapauksessa kaikki tapahtuu vähän liiankin lutvikkaasti ja helposti. Sodan jälkeen Lontoo on ollut yli 8 000 000 asukkaan kaupunki. Tässä kaupungin asukkaiden massassa ihminen eksyy ja sotkeutuu systeemin sokkeloihin niin kovin helposti. Tuntuu epäuskottavalta, että naps, noin vain, haluttu tyttö löytyy sopivasti oikeasta orpokodista ja ilman sen suurempia mutkia hän on jo perheen adoptoitu täysivaltainen jäsen.
Kirjan toinen "kokonaisuus" koostuu Giles Barringtonin naishuolista, alahuoneen vaaleista ja Barringtonin suvun pörssikauppojen suhmuroinneista. Archer on tämänkin osan kyllä laadukkaasti kirjoittanut, mutta itseäni ei pörssipelit ole ikinä oikein napanneet saati sitten politiikka ja sen ominaispiirteet. Onneksi Gillillä oli sentään omat naishuolensa, jotka pelastivat ainakin osittain tämän kirjan toisen kokonaisuuden.
Sitä vastoin kirjan pelasti Cliftonin miehet. Pojat ja aikuiset miehetkin ovat "poikia", joilla on poikien pelit ja sen Archer on mutkattomasti saanut talletettua tähän osioon. Oikeastaan minun mieleiseni kirja alkoi muovautua vasta viimeisellä puoliskolla. Siinä alkoi tapahtua niitä asioita, joihin jo kirjasarjan ensimmäisessä osassa tykästyin. Tässä osassa kirjaan tuli vauhtia ja vaarallisia tilanteita: on salakuljetusta, huutokauppaa, kätkettyä rahaa... Nämä koukuttivat minua niin, että Uni-Jukankin piti väistyä, koska en olisi millään malttanut jättää kirjaa pois käsistäni.
Kirjan päätös on mitä traagisin. Oikeastaan harmittelin kirjailijan valintaa, sillä tragedian silmässä olleella olisi ollut vielä paljon sanottavaa Barringtonin ja Cliftonien kombinaatioon.
Vuoden 2018 ensimmäisen kirjapostauksen kohde löytää myös paikkansa Helmet-listaukseen. Siellä sen löydät kohdasta:
Tämä, niin kuin kirjasarjan kaksi aiempaa osaa, on laatukirjallisuutta. Archer on taitava kirjoittaja, jonka käden jälkeen helposti tykästyy - minä ainakin. Kirjailija aloittaa siihen, mihin aiempi teos jäi. Hän ei jää kuitenkaan vatvomaan sitä, vaan ryhtyy punomaan heti uutta juonta. Itse olisin päättänyt Isän synnit -teoksen tuohon lordikanslerin päätökseen Barringtonin suvun perijästä ja tehnyt sen lukijalle kerralla selväksi. Nyt tuo ylähuoneen päätös tulee lukijan tietoisuuteen "Esipuheessa", jonka jälkeen vasta kunnon tarina saa alun. Jollakin tavoin tuo päätös jää irrallisena roikkumaan koko kokonaisuudessa - se ei oikeen mielestäni sovi tai istu mitenkään tämän kirjan osaksi.
Vaietut salaisuudet -teoksessa Archer on nostanut kolme isompaa kokonaisuutta esiin, joiden ympärille tarina kietoutuu. Nämä ovat: Jessica Barrington ja hänen tulonsa perheeseen, pörssikeinottelu ja vaalit sekä Sebastian ja Harry Cliftonin puuhat. Nämä kolme kokonaisuutta on punottu tapahtumaketjuun, joka alkaa vuodesta 1945 ja päättyy vuoteen 1957.
Archer on, nin kuin jo mainitsin, taitava kirjoittaja. Tuntuu, että tässä ensimmäisessä "osassa" on menty sieltä, mistä aita on selvästi matalin. Esimerkiksi tässä Jessican tapauksessa kaikki tapahtuu vähän liiankin lutvikkaasti ja helposti. Sodan jälkeen Lontoo on ollut yli 8 000 000 asukkaan kaupunki. Tässä kaupungin asukkaiden massassa ihminen eksyy ja sotkeutuu systeemin sokkeloihin niin kovin helposti. Tuntuu epäuskottavalta, että naps, noin vain, haluttu tyttö löytyy sopivasti oikeasta orpokodista ja ilman sen suurempia mutkia hän on jo perheen adoptoitu täysivaltainen jäsen.
Kirjan toinen "kokonaisuus" koostuu Giles Barringtonin naishuolista, alahuoneen vaaleista ja Barringtonin suvun pörssikauppojen suhmuroinneista. Archer on tämänkin osan kyllä laadukkaasti kirjoittanut, mutta itseäni ei pörssipelit ole ikinä oikein napanneet saati sitten politiikka ja sen ominaispiirteet. Onneksi Gillillä oli sentään omat naishuolensa, jotka pelastivat ainakin osittain tämän kirjan toisen kokonaisuuden.
Sitä vastoin kirjan pelasti Cliftonin miehet. Pojat ja aikuiset miehetkin ovat "poikia", joilla on poikien pelit ja sen Archer on mutkattomasti saanut talletettua tähän osioon. Oikeastaan minun mieleiseni kirja alkoi muovautua vasta viimeisellä puoliskolla. Siinä alkoi tapahtua niitä asioita, joihin jo kirjasarjan ensimmäisessä osassa tykästyin. Tässä osassa kirjaan tuli vauhtia ja vaarallisia tilanteita: on salakuljetusta, huutokauppaa, kätkettyä rahaa... Nämä koukuttivat minua niin, että Uni-Jukankin piti väistyä, koska en olisi millään malttanut jättää kirjaa pois käsistäni.
Kirjan päätös on mitä traagisin. Oikeastaan harmittelin kirjailijan valintaa, sillä tragedian silmässä olleella olisi ollut vielä paljon sanottavaa Barringtonin ja Cliftonien kombinaatioon.
Vuoden 2018 ensimmäisen kirjapostauksen kohde löytää myös paikkansa Helmet-listaukseen. Siellä sen löydät kohdasta:
38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo - lentokone.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti