sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Metropoliitta Panteleimon: Äänisen aallot

Kuva: Sota-arkisto
Metropoliitta Panteleimon

Äänisen aallot


Myllylahti
2019

198 sivua


Saantitapa yllättävä!

Tämä Äänisen aallot on ensimmäinen kirja, jonka luin Metropoliitta Panteleimonilta - ja tykästyin. 

Äänisen aallot on Metropoliitan seitsemäs teos, ja se kuuluu yhtenä Koskijärvi -kirjasarjaan. Tällä kertaa miljöö on Petroskoissa - Äänislinnassa, jossa jatkosodan monimuotoisten tapahtuminen keskiöstä löytyvät myös Panteleimonin tarinan juuret.

Pastori Erkki Walli viettää sytntymäpäiviään ja vieraita on tupa täynnä. Äänislinnan nuoruuden ystävät "Äänislinnan nelikko" on tullut paikalle juhlistamaan päivänsankaria. Mutta sitten tapahtuu jotain arvaamatonta: pastori kuukahtaa kesken kaiken, kun vielä pastorilla oli sydämellään jotain, josta piti myöhemmin muille kertoa ... -  mutta mitä? - murhatutkimusko on nyt edessä?

En ole raa'an rikoskirjallisuuden ystäviä, mutta tästä kirjasta ja sen lukemisesta nautin. Ensinnäkin sen juoni on taidokkaasti rakennettu. Vaikka kirjan voi hyvin luokitella rikosromaaniksi, siinä ei kuitenkaan mässäillä murhatutkimuksella ja verellä, vaan paremminkin murhatutkimus on pikantti mauste - kärki kaiken kakun koristeena - aikaa on muuallekin, kuin murhan tutkimiseen. 

Toiseksi tässä kirjassa ei vatvota asiaa, ja siinä ei ole turhaan laitettu sanoja toisen perään ja muodostettu niistä lauseita, että saadaan vaadittu 300 sivun romaani aikaiseksi. Ei lainkaan. Kirja on napakka kokonaisuus. Sitä on ja oli kiva lukea. Tykästyin erityisesti sen jutustelevaan kirjoittamistyyliin. Koin, että jotain samanlaista tunnelmaa löysin Metropoliitan ja Terttu Autereen tavasta käsitellä juonta....

Ja vielä kolmanneksi, parasta rikoskirjallisuudessa on mielestäni juuri motiivi ja jännityksen luonti. Tässäkin Metropoliitan kirja on oiva teos. Vihjeitä tulee tasaiseen tahtiin, jopa niin, että kokenut keittiöpsykologi ja murhatutkija (poliisin leski) Elisabet Uimosenkin pasmat lähes sekoittuvat. Mutta onneksi kaikki kuitenkin selviää loppujen lopuksi.

Kiva kirja ensi kosketukseksi Metropoliitta Panteleimonin tuotantoon!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti