tiistai 29. joulukuuta 2020

Pirkko Soininen: Valosta rakentuvat huoneet

Ilmestyy 26.1.2021
 Pirkko Soininen 

Valosta rakentuvat huoneet

Bazar kustannus

2020


369 sivua + liitteet


Ennakkokapppale

Kiitos kustantajalle!



Pirkko Soinisen parin vuoden tutukimusmatka "wiviin" on tuonut mukanansa hienon dokumenttiromaanin. Minulle henkilökohtaisesti tämä suomalainen, joka voidaan sanoa olevan ensimmäinen, jota todella voidaan naisena kutsua arkkitehdiksi, on ollut tuttu juttu, mutta hänen elämänsä on jäänyt allekirjoittaneelle vieraaksi. Nyt lukijana sain ennakkoon tutustua häneen paremmin. 

Innoitus lähteä seuraamaan Wiviä on tullut Bazarin kustannuspäälliköltä Ilpo Jäppiseltä. Hän oli pyytänyt Soinista "kiehtovalle matkalle" Wivin jalanjäljille. Parin vuoden ajan matka oli kestänyt ja se kyllä näkyy kirjassa. Kirjan lähdeluettelo on kattava ja monipuolinen. Voin kuvitella tutkimuskohteen tutustumisen ja lukuprosessin ns. "opiskeluvaiheen" olleen sellainen, johon on todella uppouduttu. Siinä on ehkä aika ja paikka menettänyt merkityksensä, on vain ollut kahden tutkittavan henkilön kanssa. Se on ikään kuin imaissut "jalat alta" ja alkanut elämää tutkijan mielessä ihan omaa elämäänsä.

Wivi oli mielenkiintoinen henkilö. Wivi, oikeammin Olivia Mathilda Lönn, syntyi Tampereella 20.5.1872 ja kuoli Helsingissä 27.12.1966. Hänen omasta mielestään Wivi sopi hänelle nimeksi paremmin kuin Olivia. Hänestä Olivia on soman nukkemainen nimi. Ei häntä varten.

Soinisen kirja Valosta rakentuvat huoneet noudattelee kronologisesti Wivin elämää. Se on kuin päiväkirja, johon merkitykselliset tapahtumat on kirjattu dialogiksi. Mielestäni tämä sopii mainiosti juuri tähän romaanityyppiin ja erityisesti kertomaan Wivin elämästä - olematta kuitenkaan elämänkerta.

Wivin elämä on ollut täynnä tapahtumia. Kirjassa Soininen on hienosti kuvannut niitä samoja ongelmia, jotka ovat tuttuja vielä sata vuotta myöhemminkin suomalaisten naisten elämässä. Wivin nuoruuden aikoihin valmistuttuaan arkkitehdiksi, häntä ei otettu lainakaan todesta - tyyliin eihän nainen voi suunnitella mitään kestävää ja kaunista rakennuksista nyt puhumattakaan - eihän hän voi olla mitenkään pätevä. Hänen rautaista ammattitaitoaa vähäteltiin ja iskuja "lasikattoihin" oli enemmän sääntö kuin poikkeus. Hän osallistui moniin arkkitehtikilpailuihin ja voitti mieskolleegat mennen tullen, mutta ilmenneeseen jälkipyykkiin hän ei  "korviaan lotkauttanut" . Sitä kuultiin monen monituista kertaa. Wiivin ansioluetteloon on merkitty lukuisia huviloita ja kouluja niin Jyväskylässä kuin Helsingissä. Hän sai ansioistaan professorin arvonimen 1959, architecta.

Wivin henkilökohtainen elämä on ollut sekin poikkeava tuon ajan normiin verrattuna. Varhainen isän menetys jätti jälkensä myös Wiviin. Usko omiin kykyihin ja itsetunnon kehittymiseen jäi äidin kannustuksen varaan. Ilmeisesti tästä syntyi eräänlainen kiltin tytön synrooma. Monet hyvät mahdollisuudet jäivät juuri äidin "tarpeiden" vuoksi.

Wivin elämässä oli muutamia tärkeitä ihmisiä, jotka uskoivat häneen pätevänä arkkitehtina. Hän ei juuri viihtynyt seurapiirien karkeloissa, Wivi harvoin päästi ketään lähelle. Tällainen ihiminen oli kuitenkin Hanna Parviainen, merkittävän teollisuussuvun tytär. Tämä läheinen ihmissuhde puhutti ihmisiä selkien takana monin kielin. Hannan kanssa lukuisat ulkomaan huvittelumatkat on Soininen mainiosti saanut talletettua kirjan sivuille. Heidän yhteinen kaupunkinsa oli ehdottomasti Pariisi, vaikka muutkin eurooppalaiset pikkukaupungit pääsivät heidän matkakohteiksi.

Wivin suunnittelun kulta-aika oli viime vuosisadan alkupuolella. Tultua 1930-luvulle hänen luomistyönsä alkoi hiipua arkkitehtuurin tyylimuutosten vaihtuessa. Elämä Hannan kanssa tuntui oikealta ja yhteinen kotikin saatiin vihdoin Jyväskylään NNKY:n talolle, jonka Wivi suunnitteli.

Sinulle, joka viihdtyt hyvin henkilöhistorian pauloissa, Pirkko Soinisen kirja Wivi Lönnistä on ehdottomasti suosittelun arvoinen.

2 kommenttia:

  1. Olipas kiva lukea tämä postauksesi. Aloitin eilen tämän kirjan, eli postaus tulee lähiaikoina. Ennakko-odotukset ovat suuret tämän kirjan suhteen. Pidän paljon Soinisen kirjoitustyylistä.

    VastaaPoista
  2. Anneli, kirja on hyvä silmäys Wivin elämään. Soininen on opiskellut wivinsä hyvin, ja kerronta oli onnistunutta ja vei hyvin mukaansa.

    VastaaPoista