sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Kaisa Haatainen: Ylipainolisämaksu

Kansi: Marja Mitrunen
Etukannen kuva: ©Anika Salsera
 
 



Kaisa Haatainen
 

Ylipainolisämaksu

Johnny Kniga
2016

158 sivua
 
 
 
 
 
 
 Kirjastolaina 
 
Oi, mitkä ihanat korkkarit ja vielä ranskalaisella korolla. Vau! (Vain niukasti kade.) Nilkatkin suht' asiallisessa formussa...., (olen edelleen hieman kade)....,  ja  vaatii muuten huikeaa tasapainoa, jos noiden korkkareiden avustuksella yrittää saada reissussa turvonneen matkalaukun yksin lentokuntoon! (Siitä olen jo vähän enemmän kuin kade, sillä tuota fyysistä tasapainoa allekirjoittanut voi vain haaveilla.) Reissuun siis kannattaa varustautua hyvin sisäänajettuin kengin. Näin välttyy jalkojen hiertymiltä ja tuskallisilta rakoilta sekä liikavarpailta. (Tästä en muuten ole sitten ollenkaan kade!)
 
Ja reissuunhan Tytti Karakoski on pyrähtänytkin moneen otteeseen aurinkorasvan, -lasien ja lierikkonsa, ...  niin ja inkontinessisuojien kera. Milloin kotimaata tutkailemaan, toisinaan taas ulkomaankierrokselle kokemaan ja näkemään uusia ja vähän jo ummehtuneitakin tunnelmia. Kylässä käydään niin perheen kesken ja likkaporukassa kuin vakavammankin suhteen kyseessä ollessa avoanopin kera. Hyvin syodään ja juodaan. Sehän on  itsestään selvää. Matkailun sivuoireista nyt viis.

Ja kokemuksiahan kirjassa on listattuna enemmän kuin runsaasti. On koluttu Winbledonit, Manhattanit ja ikuinen Roomakin tullut tutuksi sekä kurkistettu pyramidin sisuksiin Egyptissä asti. (Näistä kaikista voisi muuten olla  äkkiseltään hyvinkin kade -  mutta  kun en ole... )

Kaisa Haataisen Ylipainolisämaksu on hyvä "jälkiruoka" tukevamman tiiliskiviromaanin jälkimaun huuhtelijaksi. Vain pieninä herkkupaloina kiitos. Lukiessani auringossa julkisella terassilla Tytin matkoista, pääsi huuliltani kuuluvia naurun purskahteluja satunnaisesti. Näistä  huvittuneista katseista Teidän voisi olettaa olevan edes minulle hiukan kade. (Nimittäin saada nyt toisen ihmisen huulille jonkin sortin hymyntapainen edes hetkesi.) Mutta onneksi kirja ei kuitenkaan ollut sivumäärällä pilattu, sillä ei makeaa mahan täydeltä. Liika makeus saattaa koitua kohtalokkaaksi ja alkaakin maistua etovalta - äitelältä. Nyt oltiin jo veitsenterällä lopun lähestyttyä. Mutta ei nyt kuitenkaan ihan vielä!

Ihan kiva juttu kirjaksi asti!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti